Talven mittaan

Sain toimeksi inventoida villalankavarastoani. Kylläpäs niitä olikin, isompia ja pienempiä keriä. Osa itse ostettuja, mutta paljon myös äidin perintöä. Kaikki arvokkaita eikä missään nimessä hukattavaksi.

Vauvalangoista tuli junasukkia jo viime vuonna, mutta vielä niitä löytyi kuudeksi raidalliseksi pariksi.

Kokeilin parit isommatkin raitasukat, mutta se linja ei tuntunut kiinnostavalta. Raitoihin kului niin vähän lankaa.

Jospa virkkaan vaihteeksi isoäidin neliöitä. Näissä lanka on sitä nk. fingering-paksuutta. Mikä, harhaanjohtavaa kyllä, ei suinkaan ole sormen vahvuista, vaan semmoista 3 nron puikoilla kudottavaa.

Neliöitä on valmiina nyt jotain 200. Tarkoitus on tehdä isoäidille (lue "itselle") monivärinen jakku, isoäiti kun olen. Qvidi-Minan jakussa on lähes 500 kpl 5 cm neliötä, mutta minun neliöt on kerroksen isompia, kun ajattelin että mustat on helpompi yhdistää ja musta lanka on paremmin samanväristä merkistä toiseen. Voi olla että takin malli muotoutuu huonommin näillä isommilla, mutta kotikäyttöön riittää. Katsotaan miten muijan käy.

Paksummista langoista, 4 nron puikoilla kudottavista, tein huivia Minna Canthin tapaan. Tämän ohjeen kertoi Paula-rouva hauskassa blogissaan. Siellä on myös tarina siitä miten huivi liittyy Minna Canthiin. Paula on saanut ohjeen Tulihan tehtyä -blogin Terhiltä. Kudoin laiskuuttani pelkkää oikeaa ja vaihdoin väriä aina kun kerä loppui tai tuli solmu vastaan. Yläreuna oli lopulta sylinmittainen kun langat loppuivat.

Nalle-langoista pitää kutoa sukkia, mutta on vielä muitakin sukiksi sopimattomia laatuja, esim Pirkanmaan kotityön ihanuuksia.  Voi minua hamsteria! 

Jotain muutakin olen kutonut. Nukenvaatteet on uusi aluevaltaus.

Joulun aikaan ostin aivan mahdottoman ihanan ohjekirjan. Sitä tykkää selata pieni 3v neitikin.

Kuvassa ei näy langan kimallus. Blingbling on tärkeää!

Mekon alta pilkistää muutamat legginsitkin.

Tunnustan että kaapeista löytyi myös jokunen keskeneräinen puseron- ja villatakintekelekin, mohair-langasta ym erikoisuuksia. Ei mitään muistikuvaa kuinka kauan ovat olleet näin pitkällä, melkein valmiina. Jospa teen ne loppuun, on kivempi viedä valmiit vaatteet keräykseen.

Ettei tilkut ihan unohtuisi, sain koottua muutaman nuppupeiton sairaalaan vietäväksi.

Tuli hempeää ja vähän rajumpaa väritystä.

Takakankaan flanellia oli kaapissa 7 peittoon. 

Pussukkamalleista kokeilin tätä pystymallia. 

Helposti tuli, metrivetoketjua vain kaarevaan reunaan. Mutta mitä käyttöä?

Tarviiko teippiharja säilytyspaikan? 

Vetoketju olis voinut olla leveämpi, niin olis kankaan reuna mahtunut helpommin piiloon.

Irma Tilkuista totta -blogissa esitteli niin houkuttelevasti Katrin Tilkkukaupan Pinjataa, että ostin ohjeen. Ihan ekaksi halusin harmaan liinan, 50x90 cm. Onnistuin saamaan mitäänsanomatonta mössöä Pariisi-aiheisista kankaistani.

Jos harmaus alkaa ahdistamaan niin siitä selviää käden käänteessä, toinen puoli on reippaampi. Kangaskaupoilla en tällä kertaa käynyt, Lumimarja on miniän vanhaa verhoa ja vinonauhankin keräsin varaston pätkistä. 

Niin se sitten talvenselkä taas taittui ja kevät tuli maaliskuussa muutamassa päivässä.

Kesäterveiset meille tuotiin Balilta, Sivettikissakahvia, salakipalmun hedelmä ("käärmeenmuna") ja suklaata. Tuo kahvi se vasta erikoisista pavuista on jauhettu, sivettikissan läpi kulkeneista. Pitäisi olla maailman parasta, mutta varmasti ainakin kalleinta!  

Salon Veturitallissa on esillä Hannu Hautalan ottamia valokuvia, kaikki aivan huikean hienoja ja tämä yksi hauskimmista, pöllön poikanen on piilossa.

Seuraavaksi on edessä polven tekonivelleikkaus ja keskityn kuntoutukseen. Tavataan joskus kesällä. 

Hyvää Pääsiäistä! 

Aurinkoa ja lämpimiä sateita päiviinne!

Mysteerityö

Jopas lankesin minäkin mysteerityöhön, Kate Colleran QAL 25. 
Yksi suuri syy oli että tässä sai valita minkä kokoista työtä lähtee tekemään. 

Valitsin pienimmän, kaitaliinan. Kankaita tarvittiin viisi ja värien valintaankin annettiin vinkkejä. Keräsin nämä omasta varastosta. 

Ohjeet tuli syksyllä aina lauantaisin. Ekaksi tehtiin 12 + 12 kolmen kolmion neliötä, kooltaan 2 1/2 tuumaa. Kuvassa ovat vielä trimmaamatta.

Seuraavaksi tehtiin kahden kolmion neliöitä. 

Nämä yhdistettiin ekaksi tehtyihin + vaaleaan pohjakangasneliöön.

Kolmannessa ohjeessa edelliset 4,5 tuuman blokit yhdistettiin neljän ryhmäksi uusien neliöiden kanssa. Helppo juttu kunhan leikkaa tarpeeksi neliöitä. Tässä vaiheessa on valmiina 3 blokkia kooltaan 10,5 tuumaa. 

Sitten alkoi seuraavan blokin rakentaminen. Ensin yhdellä viikolla pieniä neljän neliön yhdistelmiä, jotka seuraavalla kerralla yhdistettiin isompiin neliöihin. Näitä blokkeja tehtiin kaksi. Ei ollut vaikeaa.

Seuraavaksi blokit peräkkäin, vaaleat reunukset paikalleen, täyte, taustakangas ja tikkaamaan. Vielä reunakaitale ja liina on valmis, mitat 32x135 cm.

Ihanan kevyt ponnistus, ei rasittanut ollenkaan!

Valmistui juuri ennen joulua ja sopii kyllä pöydälle syksyn väreineen

 kun ikkunan takana näkyy samat värit.

Rauhallista juhla-aikaa!

Kawandi

Joko kaikki ovat kokeilleet Kawandin tekoa? 

Mekin kokeilimme killassa tuleeko siitä mitään. Ihan vain pienesti.

Minulla on tässä tabletin kokoisessa liinassa vanhaa pellavannäköistä auringonpolttamaa verhoa takakankaana, 

välissä flanellia ja kangaspalat Kaffen ja kavereiden kuoseja.

Tikkaus on muliinilankaa 3 säikeellä.

Ihan kivaa pisteltävää. En laittanut tupsuja nurkkiin. Olkoon alaston.

Oli hyvä matkakäsityö.

Ehkä teen vielä lisää, ulkokäsityönä...

Nyt lämpenee! Toivotaan sopivia kevätpäiviä että voi aloittaa terassikauden!

Kerran vielä

Kassin ompelu tuntui jääneen päälle.

 Aluksi ajattelin tästä vetoketjullista pussukkaa, 

mutta aina ei voi tietää mihin päädytään.

Tuli niin syvä että alkoi näyttää enemmän kassilta.

Batiikin paloja riittää kun tekee vain pientä.

Laitoin pohjan "nahkapaperista" kun sitä löytyi hyllystä.

 Se ryhdistää kerta heitolla koko pehmeän rakennelman.

Pinta on pistelty kantha-tyyliin puuvillavanuun. Takana oli vanhaa lakanaa.

Sisällä on normaalikokoinen tasku. Se näyttää isolta kun kassi on niin pieni.

Kyllä tässä sukankudin kulkee mukana vaikka mihin!

Vanhat punaiset tabletit kyllästytti keittiössä, mutta eipä hätää, kokeillaan turkoosia.

 Nämä suojaavat mukavasti pöydän pintaa eikä astiat kolise.

Keräsin myös kaikkein rumimman värisiä batiikkejani ja kokosin niistä kauhusarjaa.

 Sen verran hirvitti että piti tehdä myös pari vähän iloisempaa. 

Toistan itseäni näissä tableteissakin, mutta haitanneeko tuo. Kukin tyylillään.

Sitten vielä tärkein asia:

Tilkkunäyttely Kaarinassa.

Tilkkuyhdistys Finn Quilt ry:n paikalliskiltamme Piikkiön Pilkkutilkut on toiminut 20 vuotta 

ja sen kunniaksi saimme kaupungilta tilaisuuden esitellä toimintaamme.

Näyttely on lokakuussa Kaarina-talon 1.kerroksessa, kirjastotilojen vieressä. 

Niinpä siellä pätee kirjaston aukioloajat ja sunnuntaisin ovet ovat valitettavasti kiinni.

Katuosoite on Lautakunnankatu 1.

Aukioloajat 

ma-pe 9-19 ja

la 10-15

Näyttelyaika 3.-30.10.2023

Tulkaa toki katsomaan! 

Toivotaan että sinne löytää tiensä myös joku joka innostuu uudesta harrastuksesta! 

Lasagne

Halusin tehdä ruskeista cappucino-nauhoistani lasagne-pintaa. 

Pinterestiä selaamalla tuli kuva villihanhista. 

Hanhien lisääminen nauhojen väliin tuntui mukavalta.

Cappucino-jelly rollin lisäksi laitoin nauhoja omista paloistani. Koska ne eivät aina olleet täyttä kangasleveyttä, sain hanhien järjestykseen vaihtelua. Nauhaa kertyi n. 57 metriä. 

Kun minulla oli 8 nauhaa yhdistettynä mittailin, että ei tule sopivan kokoista peittoa ihan oikeaoppisella lasagne-yhdistämisellä. Niinpä mittasin ja leikkasin 7,1 metriä viideksi 1,42 m palaksi ja ompelin ne yhteen. Näin sain mieleisen koon peitolle, pituutta tuli 190 cm. 

Yhden jelly roll -pakkauksen 40 nauhasta tulee aika paljon pienempi peitto. Silloin voi ehkä lisätä reunakankaita jatkeeksi.

Taustaan tuli vaalean ruskeaa lakanakangasta ja väliin poikittain pala Marimekkoa.

Tikkaukset kulkee peiton poikki epämääräisenä siksakkina, hanhien mukaan.

Aika tumma tuli, mutta ei haittaa. Ruskeaa on nyt yllin kyllin! 

Hanhet näyttävät harhailevan sinne tänne, mutta todellisuudessa niillä on jo määränpää tiedossa.

Seuraava 6 tabletin setti tuli sininen. Siihen on kylkiäisenä myös patalappu yhdestä kokeilublokista. 

Mistä tietää että kuuluvat samaan sarjaan? Taustakankaasta.

Ja nyt pitkästä aikaa sukulaisia ja ystäviä tapaamaan! 

Arvatkaapas mitä minulla on kyläreissulla viemisinä kassin mukana? 

Juu, tabletteja.

Ps. Toukokuussa olimme viikon Andalucian kiertomatkalla. 

Laitoin kuvista oman sivun, joten sieltä voi katsella etelä-Espanjan maisemia, jos haluaa.

Hienoa juhannusta ja 

kesäisiä päiviä kaikille!

Hashtag - Riukuaitaa

 

Palasin taas yhteen lempiväreistäni, maanläheiseen ruskeaan. 

Toffeeta, suklaata, kahvia, kaakaota ja mämmiä! Kukas niitä voisi vastustaa.

Tässä peitossa on osa Hoffmanin Cappucino Bali Pops-Jelly Roll nauhoja. Jäännöspaloista tuli yksi tabletti. Näkyy että minulla on toinenkin setti samoja nauhoja!

Pinta oli tosi nopea ommella, kun osa kankaista oli jo 2.5" nauhoina ja blokeista tuli isoja, 30x30 cm.

Kuva löytyi tietysti taas Pinterestistä.

Vaaleaa välibatiikkia kului 2 m, mutta tilasin vielä kolmannenkin metrin ja sain leveät reunakaitaleet.

Näin tuli peittoon sopivasti lisää kokoa, valmiina 145x205 cm.

Taustakankaaksi olisi ollut kaapissa ihan sopiva tummanruskea lakanakangas, mutta siitä lähti väriä niin reippaasti että en halunnut laittaa. 

Värinkeräyslappuja

Lukuisien pesutestien jälkeen kelpuutin muutaman ruskean, joista tausta rakentui.

Se vaalea jonka nimeä ei pysty lukemaan on myös Marimekon, Olki vuodelta 1983 (Maija Isola ja Kristina Leppo). Pari pöytäliinaa tässä taas meni hyvään käyttöön.

Tällä kertaa batiikin saumanvarat asettuivat helposti eikä tullut paksuja kohtia, joten käsintikkaamisessa ei ollut mitään vaikeuksia.

Reunassa on tereellinen kanttaus, se antaa helpotusta käsinompeluun.

Tiiliskivi-ladonnalle tuli kaveriksi pari tablettia erilaisista kokeilublokeista uudelleen järjestelemällä. Tarkoitus oli ettei jää ajelehtimaan mitään epämääräisiä kokeiluja. Tiiliskivipinta miellyttää eniten. Taidan tehdä lisää, eri värisiä.

Vihreät batiikit saivat kyytiä kun silppusin paloja niistä kaikista. Pienimmät jämät onnistuin kuluttamaan kokonaan. Taustakangasta riitti tällä kertaa 8 tablettiin.

Pinnat kuuluvat siihen ei-mielenkiintoista -sarjaan, jossa ei ole katseelle kiinnekohtaa. Tiedän, teen sitä usein. 

Tarkoituksena oli myös vinonauhavaraston hyödyntäminen, pienetkin pätkät tuli käyttöön.

Nykypäivän risuaita on minulle vierasta, mutta tämän riukuaidan tiedän! 

Boomeri mikä boomeri, eihän sitä käy kieltäminen. 

Entä jos on boomeriakin vanhempi, mikä silloin on?

Tänä vuonna hyasintit oli lilan värisiä.

Kaunista kevättä kaikille!