Kerran vielä

Kassin ompelu tuntui jääneen päälle.

 Aluksi ajattelin tästä vetoketjullista pussukkaa, 

mutta aina ei voi tietää mihin päädytään.

Tuli niin syvä että alkoi näyttää enemmän kassilta.

Batiikin paloja riittää kun tekee vain pientä.

Laitoin pohjan "nahkapaperista" kun sitä löytyi hyllystä.

 Se ryhdistää kerta heitolla koko pehmeän rakennelman.

Pinta on pistelty kantha-tyyliin puuvillavanuun. Takana oli vanhaa lakanaa.

Sisällä on normaalikokoinen tasku. Se näyttää isolta kun kassi on niin pieni.

Kyllä tässä sukankudin kulkee mukana vaikka mihin!

Vanhat punaiset tabletit kyllästytti keittiössä, mutta eipä hätää, kokeillaan turkoosia.

 Nämä suojaavat mukavasti pöydän pintaa eikä astiat kolise.

Keräsin myös kaikkein rumimman värisiä batiikkejani ja kokosin niistä kauhusarjaa.

 Sen verran hirvitti että piti tehdä myös pari vähän iloisempaa. 

Toistan itseäni näissä tableteissakin, mutta haitanneeko tuo. Kukin tyylillään.

Sitten vielä tärkein asia:

Tilkkunäyttely Kaarinassa.

Tilkkuyhdistys Finn Quilt ry:n paikalliskiltamme Piikkiön Pilkkutilkut on toiminut 20 vuotta 

ja sen kunniaksi saimme kaupungilta tilaisuuden esitellä toimintaamme.

Näyttely on lokakuussa Kaarina-talon 1.kerroksessa, kirjastotilojen vieressä. 

Niinpä siellä pätee kirjaston aukioloajat ja sunnuntaisin ovet ovat valitettavasti kiinni.

Katuosoite on Lautakunnankatu 1.

Aukioloajat 

ma-pe 9-19 ja

la 10-15

Näyttelyaika 3.-30.10.2023

Tulkaa toki katsomaan! 

Toivotaan että sinne löytää tiensä myös joku joka innostuu uudesta harrastuksesta! 

Vieläkin kaleidoskooppia

Yksi 4v vanha kaleidoskooppi "aurinko" oli käyttämättä, ja ajattelin sitä tyynyksi. 

Toiseen puoleen kokeilin haastavampaa kuviota.

Ihan oli tarpeeksi haastava. Piirsin oikein paperille värit ja mallinteisiin kirjoitin mihin tulee mitäkin väriä. Kuitenkin meinasi kerran mennä väärin. Jos haluaa aivovoimistelua, niin tässä yksi sopiva tehtävä. Haastavuutta voi lisätä ihan oman maun mukaan. Sinällään tämä paper piecing on kyllä mukavaa hommaa. 

Tämä uusi puoli tuli hiukan pienempi, joten piti laittaa reunukset

. 

Siihen saikin sitten mukavasti upotettua vetoketjun.

Ja niin tuli tyyny valmiiksi. Kaleidoskooppi on ihan kivaa, mutta saumanvaroja tulee kyllä runsaasti.

Ja kuinkas sitten kävikään - yllättäen tuli työhuoneessa vastaan vielä yksi vanha "ympyrä". Se oli piilossa toisen työn alla. Silloin muistin, että tämän oli määrä olla se toinen puoli,  mutta olin unohtanut koko jutun. Näinollen joskus tulee vielä toinenkin samantyylinen tyyny...

Aurinkoa päiviinne!

Vauvanpeitto ja muuta viime vuodelta

Vauvanpeiton kankaat hankin jo elokuussa Tilkkupäivien aikaan Vaasassa. Peekaan pöydällä oli huikea väriskaala harso-nimistä kangasta. Oli vara valita pupukankaan seuraksi. Takakankaan tilasin sitten erikseen marraskuussa. Minun onni, että niitä oli vielä niin uskalsin kuvan perusteella tilata. Valkoinen on Conan Cottonia.

Tämä tuli tietysti meidän suvun pienelle prinsessalle joka syntyi marraskuussa.

Blokkien asettelua kokeilin moneen muotoon... 

...ja päädyin sitten tähän suht rauhalliseen malliin.

Tikkaus tuli vaihtuvasävyisellä langalla, mikä luontui hyvin harso-kankaan epätasaiseen väritykseen.

 Peiton koko on 90x105 cm.

Samaa ja melkein samaa blokkia olen käyttänyt ennenkin.

Sukkia syntyy tasaista tahtia tv:n ääressä.

Jotku vähän aikaisemmin tänä vuonna, valkoiset kermavaahtopursotukset viimeisimpänä.

Treppenviertel-mallilla neulotaan reissussa, se kun ei enää vaadi ohjeestalukua.

Pojan perheen uuteen keittiöön tein harmaasävyisiä tabletteja.

Roosakin näyttää sopivan.

Tabletteja voi käyttää molemmin päin.

Väri sopii myös toiselle pöydälle.

Ystävien joulukassiin meni punaisia batiikkitabletteja.

Itse sain vihreäsävyisiä kankaita. 

Kaffe Fassettin vanha malli Lehtien peittämät ruusut "kummittelee" mielessä eikä päästä otteestaan. 

Lumiukko sai nappisilmät.

Floristiikkatalossa oli taas opiskelijoiden rakentama joulunäyttely ja kukkamyymälä.

Ostin vähän erilaisen joulukukan tänä vuonna.

Vaaleanpunaisia kimaltavia päärynöitä oli myös tarjolla! Niitä en ostanut.

Turun kävelykadulla oli mukavia paketteja kaupunkilaisten iloksi.

Jouluvaloja Turun Tuomiokirkkopuistosta, kirkon edessä seisova iso kuusi näkyy pienenä taustalla.

Hyvää alkanutta vuotta 2023!

 

Hunter Star

Silloin kun aloitin tämän mallin, sen nimi oli Orion Star. Ihan sama, mielestäni se on yksi kauneimmista tähtimalleista edelleen. En ollut tyytyväinen tekeleeseen ja siinä se on roikkunut keskeneräisenä ompeluhuoneen tikkailla kaikki vuodet. 

Tänä kesänä sain viimein puhtia viimeistelyyn. Lisäsin yhden blokkirivin ja tein reunat. Kahta lilaa batiikkia oli niin paljon että sain kehykset tähtipinnalle.

Työssä ei ole kuin 4 tähteä oikeaoppisesti vaalea-tumma-sakara vuorotellen, kuitenkin tähtikuvio on mielestäni ihan selkeä. En muista teinkö näin tahallani, mutta luulen että silloin hyvin aloittelijana en vain huomannut olla systemaattinen.

Aika vähän on tikkauksia, liian vähän, sanoisi joku.

Taustakangas on leveää lakanakangasta, jota riitti yhtenä palana. 

Reunassa on taas tereellinen kanttaus jäljelle jääneistä lilan värisistä batiikeista.

Peiton koko on 2 x 2,4 m.

Tämä ei ollut edes vanhin keskeneräinen. Se vanhin on tietysti se mitä maailmassa on eniten aloitettu ja vähiten saatu valmiiksi: Dear Jane. Odottakaas, kyllä sekin valmistuu, tosin ilman reunuksia. Alunperinkään en ajatellut tehdä reunablokkeja ja vielä vähemmän nyt vuosien päästä.

Näitä lilansävyisiä kankaita tuli tietysti myös 6 tablettiin. Näin yhdistettynä pinta onkin paljon punaisempi. Kuvakin on otettu kesän kirkkaassa valossa.

Sitten tein vielä kolme jotka näyttävät tummemmilta luonnossa, mutta ovat tässä yhtä punaisia.

Sen verran olen kevään ja kesän aikana saanut käytettyä batiikkejani, että sain jo siirtää loput pienempään laatikkoon. Eivät siis loppuneet vieläkään. Joulun alla aion ommella vielä kunnon punaisista.

Hyviä syyspäiviä!

Lasagne

Halusin tehdä ruskeista cappucino-nauhoistani lasagne-pintaa. 

Pinterestiä selaamalla tuli kuva villihanhista. 

Hanhien lisääminen nauhojen väliin tuntui mukavalta.

Cappucino-jelly rollin lisäksi laitoin nauhoja omista paloistani. Koska ne eivät aina olleet täyttä kangasleveyttä, sain hanhien järjestykseen vaihtelua. Nauhaa kertyi n. 57 metriä. 

Kun minulla oli 8 nauhaa yhdistettynä mittailin, että ei tule sopivan kokoista peittoa ihan oikeaoppisella lasagne-yhdistämisellä. Niinpä mittasin ja leikkasin 7,1 metriä viideksi 1,42 m palaksi ja ompelin ne yhteen. Näin sain mieleisen koon peitolle, pituutta tuli 190 cm. 

Yhden jelly roll -pakkauksen 40 nauhasta tulee aika paljon pienempi peitto. Silloin voi ehkä lisätä reunakankaita jatkeeksi.

Taustaan tuli vaalean ruskeaa lakanakangasta ja väliin poikittain pala Marimekkoa.

Tikkaukset kulkee peiton poikki epämääräisenä siksakkina, hanhien mukaan.

Aika tumma tuli, mutta ei haittaa. Ruskeaa on nyt yllin kyllin! 

Hanhet näyttävät harhailevan sinne tänne, mutta todellisuudessa niillä on jo määränpää tiedossa.

Seuraava 6 tabletin setti tuli sininen. Siihen on kylkiäisenä myös patalappu yhdestä kokeilublokista. 

Mistä tietää että kuuluvat samaan sarjaan? Taustakankaasta.

Ja nyt pitkästä aikaa sukulaisia ja ystäviä tapaamaan! 

Arvatkaapas mitä minulla on kyläreissulla viemisinä kassin mukana? 

Juu, tabletteja.

Ps. Toukokuussa olimme viikon Andalucian kiertomatkalla. 

Laitoin kuvista oman sivun, joten sieltä voi katsella etelä-Espanjan maisemia, jos haluaa.

Hienoa juhannusta ja 

kesäisiä päiviä kaikille!