20 teetä

 

Yhdestä laatikosta tuli vastaan 365-peiton ylijäämäblokkeja.

Olen aina tykännyt palapeleistä ja aloin vaistomaisesti järjestellä näitäkin yhteen.

Nyt ei ollut mitään tietoa millainen kuva syntyy.

Niin paljon näihin oli jo uhrattu työtä ja hikeä että ei voinut poiskaan heittää.

Jotku pienet kolmioneliöpalat olivat silloin ihan ylimääräisiä, 

mutta valmiista blokeista oli tullut vääränkokoisia tai muuten vain epäonnistuneita.

Miten sattuikaan kun tätä rakentaessa luin Tilkkulehdestä että joku oli tehnyt kokonaisen peiton kaikenlaisista kokeilublokeista.

Näitä ei ollut niin paljon.

Samankokoisia ompelin yhteen jonoiksi 

ja jonkun oudon isomman blokin pilkoin uusiksi paloiksi.

Välillä purin yhdisteltyjä ja järjestin taas uudelleen.

Tämä on se 20 Ts -blokki. Sisäneliössä teet ovat vielä suht kokonaisia,

mutta ulkokaarella menee jo rikki.

Jos löydät vain 16 t-kirjainta, laske uudelleen. Valkoisetkin.

No mitä näistä lopulta tuli?

Tuli kattilamyssy terassikäyttöön, nyt kun siirrymme ulkoruokintaan.

Pysyy perunat lämpiminä.

Sisuskin on koottu toppakankaan suikaleista.

Eläköön terassikausi!

Kansalaisopistossa ja muualla

Saatiin tilkkukurssi meidänkin kansalaisopistoon. 

Hienoa että mukaan oli löytänyt aivan uusia tilkkuilijoita. 

Kun sitten joukossa oli kolme vanhempaa, niin ilmoittautuneita tuli tarpeeksi. 

Valmiita tuotteita syntyi monenlaista.
Töitä on esillä opiston näyttelyssä su 28.4. Kaarinan Vaparissa.

Tässä minun tuotokseni:

Japanilaisen riisisäkin mallilla syntyi iso pussi, jonne mahtuu monta käsityötä.

 Neliön muotoiset seinät tässä vielä irtonaisina, kuvioesittelynä.

Nauhojen päihin opin tekemään "tulppaanin", kaverin neuvosta.

 Hupsista, pussi nurin. Näkyy että pohja on yhdestä kappaleesta.

Sitten leikattiin 2-kolmion neliö neljään osaan, eri suuntiin ja saatiin tämä siksak.

8 blokista tuli kevätliina, reunassa tereellinen kaitale.

Välissä on ohut vanu ja koneompeleet tein että liinasta tulisi ryhdikäs.

Tausta on vähän enemmän omaa väriäni.

Lasagne on mielenkiintoista kun ei tiedä mitä tulee.

Laitoin koepalan kassin toiseksi sivuksi, 

toisella puolella vanhaa talokangasta.

Tikkauksissa yritin jäljitellä talokankaan ikkunoita.

Ommeltiin yhteen värittömiä kankaita, leikattiin ja ommeltiin taas erilailla yhteen.

Kokosin tämänkin pussiksi, mutta näytti niin värittömältä 

että yläosaan laitoin toista kangasta.

Vetonaurut ovat eri väriset, 

silloin tietää mistä pitää vetää kun haluaa pussin kiinni.

Vetopussimalli oli mielessä kun olimme killassa juuri tehneet 

kuljetuspussin kahvikuppia ja lautasta varten.

Syntyi myös pari nuppupeittoa. 

Tehtävänä oli ommella kehyksiä kuvan ympärille

 ja sitten leikattiin eri suuntiin, lisättiin kaitaleita jne. 

Eka sinertävä oli jotenkin niin liikuttava että sitä ei malttanut leikata, 

vaan lisäsin vain kehyksiä ja tuli Ikkuna avaruuteen.

Toisen kuvion raidoitus toi mieleen seepran,

joten se sai kaverikseen seeprakangasta ja 

lopputulos oli vähän erikoisempi malli

Sshh, nyt nukutaan.

 Eihän se ole kurssi eikä mikään jos ei tule yhtään
vetoketjupussukkaa.

Kuvio saadaan kun ommellaan 4 kaitaletta yhteen,
leikataan neliöitä,
asetellaan poikittain päällekkäin - puolet peilikuvana,
ommellaan ympäri,
 leikataan kulmittain ristiin ja
yhdistetään syntyneet uudet neliöt.
Juuri niin. Eikös ole selvä ohje?

Viimeisellä kerralla testattiin 3-ulotteisten rusettien tekemistä.
Tuli testattua sekin miten pitää toimia, että saa raidat samaan suuntaan.
Näiden jatkojalostus on vielä mietinnässä.

 Opettaja rohkaisi harjottelemaan vapaatikkausta,
toistaiseksi tyydyin vielä tavalliseen suoraan ompeleeseen.
Sekin oli jo myönnytys, että ylipäänsä käytin konetikkausta.
Niin mielelläni tikkaan käsin!

Onnistuin kuluttamaan varastokankaitani,
kuvittelen jo näkeväni pientä hupenemista.

Sitten muistellaan vähän vanhoja juttuja.

Laitan tämän valmiin 365 päivää -peiton kuvan, 

kun sitä ei ole aiemmin ollut ja 

tutut ovat kyselleet perään.
Livenä sen näki vuosi sitten Raision tilkkupäivillä ja
sen jälkeen on nähnyt meillä kotona.
(Anteeksi, alareuna lerputtaa, 
kannattelijalla on raskas jobi taustalla 
enkä raskinut huomauttaa.)

Suosikkiruutujani! (Kellertävä sävy ei ole oikea.)

Nyt onkin taas Tilkkupäivät tulossa.

Siis Kankaanpää matkakohteeksi 16.-17.3.

Näyttelyt ovat auki kaikelle kansalle,
ainakin su klo 10-15.

Viime viikolla Kurjenrahkalla oli vielä vähän lunta.


Mukavia kevätretkiä, kantohangilla 
ja myös käsitöiden maailmassa!

Uusia ihanuuksia

Oli niin vaikea valita, että hankin ne kaikki. Uusia ohjeita.

Edelleen on vaikea valita mistä aloitan.

Teenkö ensin Pamela-puuman vai Carlos-kojootin?

Ehkä sittenkin satulinnan tai matkan maailman ympäri ...

Haittaaks se jos en ehdi paljon blogia päivittämään,

kun tässä menee nyt hetki.

Mutta ettei kankaat pääsisi loppumaan,

niitäkin tuli muutama lisää.

Polkupyörät on jo varattu johonkin taustakankaaksi.
Huomatkaa reissukankaan hieno hulpio!

Palkitsin itseäni näillä uusilla herkuilla,

koska olen ollut to-oooosi ahkera.

Olen saanut valmiiksi jotain suurta.

Tilkkumyllyssä nähdään!

(Klik)

Täysi tusina

Pitkään aikaan ei ole meillä näkynyt yhtään pöllöä, joten oli tarve lähteä etsimään. 

Ajattelin että se oli hyvä paikka, mistä niitä viime kerralla löytyi ja olin oikeassa. 

Siellä istuivat katajassa - jo kauas erottui tämä värikäs joukko.

 Lehahtivat  pelokkaina varvikkoon, ja selin, kun houkuttelin mukaani.

Mutta tulivat kuitenkin.

Alkuperäinen ohje on tämä.
Se on hiukan muokkautunut matkan varrella, ihan tahtomattaan.

Muitakin eläimiä on keräilty. Edelliset pupu ja kettu ovat saaneet kavereita.

Yksi siili on jo löytänyt kukkakedon, kun piikkeihin on tarttunut niin paljon koristeita.

Kotimainen linja on säilynyt, niin pöllöissä kuin muissakin.

 Kaikki kankaat ovat edelleen tuttua laatupuuvillaa.

Mitäkö kuuluu 365-rintamalle? Tikkaukset edistyy suurin piirtein sitä vauhtia 

kuin viime vuonna tuli blokkeja - ihan niinkuin arvelinkin.

Mukavia kevätpäiviä!

Päällinen valmis

Kamera katossa sain mahtumaan linssiin koko työn, 230x230 cm, 365 erilaista blokkia.

Tikkaaminen saattaa kestää myös vuoden...

Reipasta tammikuuta, ystävät!

Paluu arkeen

Arki alkoi Haasteen viimeisten blokkien kanssa.

Ja se jatkuu vielä niiden yhdistämisellä - ja mitäs siihen viimeistelyyn sitten kuuluukaan...
Todennäköisesti teen peitteen valmiiksi asti, mutta se tärkein tavoite on saavutettu:
kaikki blokit on tehty.
20 T -blokista on vielä tekeillä uusi versio.
Jos siitä tulee sopiva, korvaan sillä jonkun vähemmän mieluisen.
Blokkeja saatiin muutama bonusblokki joten on varaa vähän sovitella.
Mm. syntymäpäivänään jokainen sai tehdä kakku-blokin, ohje on sekä 3 että 6 tuumaiselle.

Ohjeen "valkoinen pohjakangas" oli minulla aluksi punaroiskeista valkoista. Se loppui joskus kesällä.

Yllättäen varastostani löytyi iso pala luonnonvalkoista, jossa oli roosanvärisiä palloja. Jatkoin sillä.

Joulukuussa sekin näytti huolestuttavasti loppumisen merkkejä. 

Mutta ihme tapahtui: kävin EK:ssa aivan muilla asioilla ja siellä oli laarissa sitä valkoista jolla aloitin! 

Niinpä sain sitä myös viimeisimpiin blokkeihin. 

Ihan varmasti sitä ei ole ollut aikaisemmilla käynneillä! Sen verran hyvin laari tulee tsekattua.

Mitä olen oppinut? Tarkkuutta, toivottavasti. 

Kahden kolmion neliöt, hanhet, peittävät kulmat, viistot kulmat...

Aika mainio tapa saada 8 kahden-kolmion-neliötä.

Neliöiden oikeat puolet vastakkain, ompeleet ristiin ja leikataan kuten oikeanpuoleinen malli osoittaa.

Loppuiko punaiset kankaat? Voi, ei!
Mutta kyllä niitä tuli paljon silputtua!

Saksalaisesta blogista huomasin hyödyllisen vihjeen. Yläsyöttäjän öljyäminen. 

Kylläpäs loppui se kitinä!

Juhlia vielä muistellen - pääsin aika lähelle joulupukkia. Oltiin oltu kilttejä.

Sain hienon pussukan sukkapuikoille! Ullakon valmistama.

Ja kaikkia kauniita joulutervehdyksiä! Tässä kuvaan pääsi ne ihanat itsetehdyt!

Omasta pussukkatehtaasta ei tullut kuin tämä yksi jouluinen penaali. 

Hyväksi testatulla mallilla.

Tuli muuten täsmälleen suklaalevyn kokoinen!

Uusin testaus on ollut sukkien neulominen varpaista ylöspäin, molemmat yhtä aikaa.

Tästä ei tule suosikkimenetelmääni, luulen. Mutta annetaan sille mahdollisuus.

Ohjeet löytyy tästä kirjasta. Ei suinkaan omasta päästä!

Hiljaista kimallusta saunapolulta uuden vuoden yönä.


Hyvää alkanutta Uutta Vuotta! 
Iloitaan käsillätekemisestä!

Melkein maalissa

Tämä Haaste on niin lähellä maalia.

Montako päivää on jäljellä tätä vuotta, 2 viikkoa! Ei paha.
Jouluna en aio ommella, annan itselleni luvan tulla vähän perässä.

 Monta työlästä 6 tuuman blokkia on tullut tehtäväksi tässä kuussa.
Tämä ylläoleva "20 T" koetteli huumoria.

Kaksi päivää puhisin pienenpienten palasten kanssa - laskin että valmiissa blokissa on 185 palaa -
ja lopputulos on puoli tuumaa liian iso!
 Kaikki ulkokärjet menee poikki.
Saumanvarojen ei tarvitse olla kuin millin liian pieniä niin se kertautuu komeasti!
En ole vielä tehnyt uutta. Jatkan muiden päivien kanssa ja yritän toipua harmista.

Viimeiset pienet 3 tuuman palaset tehtiin marraskuussa.

Sen jälkeen mennään uloimman reunuksen vaaleilla blokeilla, loppuun asti.

 Livian floristioppilailla on taas joulunäyttely koulun tiloissa. Kranssiaiheinen tällä kertaa.

Tässä suomalainen potkukelkka.

Oppilaat ovat tehneet huikeita Kokedama-istutuksia.

Mukavaa joulunodotusta! Ei stressata!