Muiden töiden ohella on vähitellen rakentunut tuumapalapeittokin,
josta kerroin viime vuoden syyskuussa.
Tikkasin blokki kerrallaan ja yhdistin kaitaleilla.
Blokkien takakankaana käytin harvemmin käytettyjä kankaita, joiden pinta oli miellyttävän pehmeä. Näin takapuolestakin tuli oma tilkkupeitto. Harkitummin valittujen kankaiden kanssa siitä olis voinut tulla vaikka kuinka hieno, mutta nyt mentiin varastopaloilla. Tikatessa ei vielä ollut blokkien järjestyskään selvillä.
Välikaitaleet laitoin ensin oikealle puolelle ja sitten takapuolelle.
Toisen reunan ompelin taakse käsin kun en halunnut näkyvää ommelta välikaitaleeseen.
Pieniä paloja tuli se 4480 ja laskin että suunnilleen 600 eri kangasta.
Jotain on vain se yksi pala, joka oli jokin näytetilkku.
Jossain blokissa on vain muutamaa kangasta kun toisessa voi olla 60 erilaista.
Rivit olivat välillä taas rullalla odottamassa jatkoa.
Reunassa on pelkkä vinonauha.
Valmis etupuoli ja...
...takapuoli. Peiton koko on 140x200 cm.
Pinnasta näkee että olen käyttänyt paljon punaisia kankaita.
Tämä oli monessa mielessä varastojen hyödyntämistä:
1.5 tuuman paloja, täytevanupaloja, takakankaita ja välikaitaleita myöten.
Näkyykö varastojen vähenemisenä? Huonosti. Ei auta kuin jatkaa harjotuksia.
Harrastusten täyteistä syksyä!
Tämän vuoden viimeiset keltavahverot.
Toivottavasti suppilovahveroita vielä nousee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ilahduttaa aina! Kiitos!