Hunter Star

Silloin kun aloitin tämän mallin, sen nimi oli Orion Star. Ihan sama, mielestäni se on yksi kauneimmista tähtimalleista edelleen. En ollut tyytyväinen tekeleeseen ja siinä se on roikkunut keskeneräisenä ompeluhuoneen tikkailla kaikki vuodet. 

Tänä kesänä sain viimein puhtia viimeistelyyn. Lisäsin yhden blokkirivin ja tein reunat. Kahta lilaa batiikkia oli niin paljon että sain kehykset tähtipinnalle.

Työssä ei ole kuin 4 tähteä oikeaoppisesti vaalea-tumma-sakara vuorotellen, kuitenkin tähtikuvio on mielestäni ihan selkeä. En muista teinkö näin tahallani, mutta luulen että silloin hyvin aloittelijana en vain huomannut olla systemaattinen.

Aika vähän on tikkauksia, liian vähän, sanoisi joku.

Taustakangas on leveää lakanakangasta, jota riitti yhtenä palana. 

Reunassa on taas tereellinen kanttaus jäljelle jääneistä lilan värisistä batiikeista.

Peiton koko on 2 x 2,4 m.

Tämä ei ollut edes vanhin keskeneräinen. Se vanhin on tietysti se mitä maailmassa on eniten aloitettu ja vähiten saatu valmiiksi: Dear Jane. Odottakaas, kyllä sekin valmistuu, tosin ilman reunuksia. Alunperinkään en ajatellut tehdä reunablokkeja ja vielä vähemmän nyt vuosien päästä.

Näitä lilansävyisiä kankaita tuli tietysti myös 6 tablettiin. Näin yhdistettynä pinta onkin paljon punaisempi. Kuvakin on otettu kesän kirkkaassa valossa.

Sitten tein vielä kolme jotka näyttävät tummemmilta luonnossa, mutta ovat tässä yhtä punaisia.

Sen verran olen kevään ja kesän aikana saanut käytettyä batiikkejani, että sain jo siirtää loput pienempään laatikkoon. Eivät siis loppuneet vieläkään. Joulun alla aion ommella vielä kunnon punaisista.

Hyviä syyspäiviä!

Kulttuuriretki

Olimme mukana 2 päivän taideretkellä Maarianhaminan seudulla. Sää suosi, ainoa sade oli menomatkalla kun olimme vielä laivassa. Meri oli tyyni, hyvää ruokaa ja mukavaa seuraa, niin siinähän olivat puitteet kohdallaan.

Meillä oli ainutlaatuinen tilaisuus tutustua ahvenanmaalaisen liikemiehen Anders Wiklöfin taidekokoelmiin meren äärellä.  Hyvä tavaton, mitä ihanuuksia hän olikaan hankkinut. Ihan vain siksi että he ovat pitäneet niistä töistä. 

Maalauksista voi lukea juuri ilmestyneestä kirjasta, Kjell Ekström, Andersudde. Joskus teoksia on lainassa jossain näyttelyssä mutta myynnissä ne eivät enää ole. Valitettavasti jätän kuvat julkaisematta että en riko mitään tekijänoikeuksia.

Kuva kopioitu Finna.fi -sivulta

Anders Wiklöfin elämästä kertoo Staffan Bruunin kirjoittama kirja Muurarin pojasta miljonääriksi. Wiklöf on kyllä äärimmäisen ystävällinen persoona.  Hänen ei olisi ollenkaan tarvinnut tulla meitä tapaamaan, koska meillä oli paikallinen taideasiantuntija (em. Kjell Ekström) oppaana kertomassa tauluista. Mutta hän tuli, esitteli tiloja ja jutteli hauskoista sattumuksista.

Taideteosten lisäksi huvilassa on kymmeniä kauniita mattoja (tämä tennisstadionin lounchissa) ja valtavasti taide-esineitä. Suurin osa esineistä on lahjoja, monet hyvin kuuluisilta ihmisiltä.

Tilkkuilijan silmiin osuu aina "tilkut", tässä lasiset.

Nämä tilkut on hotellin käytävämattoa. 

Tänä kesänä Wiklöf on lahjoittanut ahvenanmaalaisille kuuluisan pronssisen Non-violence -teoksen. Se oli nyt Parlamenttirakennuksen aulassa mutta sijoitetaan kyllä ulkotiloihin.

Kaupungin rannassa on iso huomiotaherättävä paatti. Yllättäen se ei olekaan Andersin, vaan toisen miljonäärin, etelä-pohjalaisen Lillbackan. Paattia voi vuokrata. Sitten voi kehua olleensa James Bond -veneessä, melkein niinkuin itse Kultasormi -elokuvassa.

Kalastajakylän kaupassa oli muiden käsitöiden joukossa tilkkupeittojakin.
Vähän häpeillen pöydän alla.

Önningeby Maarianhaminan lähellä on pieni kylä, jossa oli vireä taiteilijayhteisö reilut sata vuotta sitten. Heidän muistoaan vaalitaan esimerkillisellä tavalla. Entiseen navettaan ja sen yhteyteen on remontoitu hienot tilat, sali, pieni kauppa ja näyttelytilat. Kuvassa on yksi pihapiirin vanhoista asuintaloista.

Kylän "omien" taiteilijoiden lisäksi oli myös tämän päivän töitä. Hurraa, myös kaksi kankaista! Vivianne Borenius on tekijä, applikaatiota ja vapaata konekirjontaa, ilman nimeä.

Paluumatka aloitettiin ala carte -ravintolassa, sitten tarpeellinen ostoskierros, ja sen jälkeen olikin aurinko jo aika matalalla. Mökkielämä näyttää jatkuvan saaristossa, isännän viiri on salossa.

Viking Grace'n Majakka -kabinetin katossa elää tähtitaivas ja revontulet heijastuvat myös pienten tarjoilupöytien kiiltävään pintaan.

Onnellisesti kotona!

Toivotaan rauhaa.