Keväällä 2019 meillä oli kurssipäivä jolloin tutustuimme kaleidoskooppiblokkiin. Edellisenä keväänä olimme kokoontuneet tilkkupäivien järjestämisen jälkeen samalla 3 killan joukolla boro-harjotuksiin. Oli määrä jatkaa joka vuosi jollain kurssilla, mutta kuinkas sitten kävikään. Eipä ole ollut tilaisuutta järjestää isoa tapaamista. Yhä eletään toivossa paremmasta.
Blokkien tekeminen jäi sinä keväänä eikä ole ollut helppo tarttua työhön. Syynkin tiedän. Tämä oli vielä surutyötä, luopumista vanhasta. Äidillä diagnosoitiin agressiivinen kasvain siihen aikaan ja päiväni kuluivat terveyskeskuksen vuodeosastolla pitkälle syksyyn. Koko se raskas aika on ollut tämän työn rasitteena.
Nyt sain punnerrettua jonkun kokoisen työn, 109x142cm. Aika pieni peitoksi, mutta iso seinävaatteeksi. Laitoin kuitenkin ripustuskujat, jospa jaksan katsella näitä tähtiä.
Vaaleat batiikkikankaatkin loppuivat niin että ei enää olisi tullut täyttä riviä, joten tähän jäi.
Nyt oli aika lähellä ettei taakse tullut toinen tilkkutyö. Olen nimittäin ostanut takakankaan joskus sillä silmällä että aplikoin erivärisiä palloja oksille. Vielähän senkin voi joskus tehdä.
Hyvää vuoden jatkoa!
Pidetään tilkkuilun lippu korkealla ja mieli virkeänä!