Valtakunnallinen tilkkutyönäyttely

Tämän kesän tiet vievät Vaasaan.

Tilkkuyhdistys Finn Quilt ry:n valtakunnallinen tilkkutyönäyttely on Vaasa-opistolla 14.7-3.8. 

Retkeilyn makuun kun on päästy, 
niin sinnehän suuntasimme mekin kiltalaisten kanssa.

Tällä kertaa junalla. 
Vain yksi vaihto oli mennä pieleen junan viivästymisen takia, 

mutta onneksi sekin vain meinasi. 
Vaihtajia odotettiin ja sitten taas kovaa vauhtia kiskoilla. 

Hienosti oli työt ripustettu, kiitos Vaasan Tilkkupatteriston!
Miten olivatkaan ympäri Suomea tulleet työt löytäneet värikaverinsa!

Töitä on esitelty jo ainakin näissä blogeissa:
Lappeklipp ja Tilkkureppu,
ja töiden valmistumista kuvattu:
Lähtee käsistä ja Tilkunviilaaja.
Kuvia on ollut myös Facebookin Tilkusta Asiaa -ryhmässä.
Se on suljettu ryhmä jonka jäseneksi voi lähettää anomuksen.
Tässä omaa lisääni kuviin - 
vähän samoja mutta enemmän niitä mitä ei ole muualla näkynyt. Jokainen työ ansaitsisi julkaisemisen, niin hienoa osaamista ja sydämellä tehtyä.
Toivottavasti tilkkukilta dokumentoi näyttelyn.

Rut Brykin keramiikka oli inspiroinut tilkkujen asetteluun.

Yllä Golda Zewi, Rut goes Japan, Turku, ja alla 

Seija Jänis, Laatta.fi, Puumala.

Toisen kuvaamista häiritsi taustalla oleva ikkuna ja

 toinen oli  niin pitkä ettei mahtunut linssiin, anteeksi.

Ja toivottavasti kaikki kirjaamani tiedot ovat oikein.

Postimerkkinäyttelystä oli saanut alkunsa tämä työ.

Pystyttekö erottamaan nurinpäin olevat kangasmerkit?

Ihana suunnittelu!

Kaija Mäkelä, Kokoelma, Tampere

Sisko-Tuulikki Kuuttinen, Kuvitelma keskiajan käsityöläiskillan vaakunasta, Helsinki

Britta Passoja, Auringonpaahdetta aavikolla, Haukipudas

Marjatta Ahonen, Oodi kesälle, Kuopio

Tuija Oravainen, Mielen vapaus löytyy metsästä, Vantaa

Tunnustanpa tässä sitten omanikin - se on tuo Väriterapiaa, toinen oikealta.

Tarja Kanerva, Karamelli, Imatra

Leena Tervonen, Karkulainen, Lappeenranta

Nämä tähdet ovat niin mukavia, että joskus kokeilen...

Birgitta Backman, Stjärnfall, Jakobstad

Nalle oli yksi suosikeistani - eikä vähiten pellavaisen taustansa ja hienon turkkinsa takia.

Tea Savola, Pyhä, paha, veli, Lapinkylä

Tämä oli minulle myös nostalgia-matka. 

Näillä portailla olen seisonut valkolakin kanssa -71.

 Raastuvankadun puoli Viljo Revellin suunnittelemasta korttelista.

Siellä olen asunut ja sieltä koulutieni kulkenut.

Nykypäivää edustaa sitten tämä Gridlock, 2006, Jaakko Niemelä.

Ensi viikolla ehditte vielä näyttelyyn!

Pitsiviikolla

Helteisiä kesäretki-ilmoja on pidellyt!

Ja retkikohteita riittää.

Kiltalaisten kanssa teimme päiväretken Raumalle.

Päämääränä oli Vanha Rauma, pitsit ja Tilkkupalapeli-näyttely.

Lännen Marttojen näyttelyssä oli vähän erilaisia pitsikudoksia. 

Näiden lisäksi oli tietysti esillä varsinaisia pitsiaarteita, Posellissa,

Kyll pits träkkis pitä, Nyplääjät ry:n näyttelyssä.

Työnäytöstä ja mahdollisuus vaikka itsekin kokeilla. 

Pitsiviikolla pääsee ihastelemaan taiteilija Kerttu Horilan pihaa

 ja kaikkea jännittävää mitä sieltä löytyy. 

Sisätiloissa oli nyt vähemmän väkeä paikalla kun ovat kuulemma vierailulla,

kuka Joensuussa, kuka Varkaudessa ja Kultarannan puutarhassakin.

Ooh, mikä huikaiseva punainen!

Se väri täytti koko huoneen!

Nyt ollaan tietysti Raumlaisten Tilkungokkojien näyttelyssä.

Blokkikokoelmat ovat aina jännittäviä!

Niin kauniit tähdet - batiikeista tietenkin!

Kyllä pitäisi minunkin saada tähtipeittoni valmiiksi...

Paitakangaspeitoissa on aina sydän mukana.
Nimikin sen kertoo: Rakkaani paidat (Eira Luntamo)

Tällä ajetaan vain kauniina päivänä.

Hellettä riitti ja mukavaa oli!

Suosittelen! 

Puhelinpussi

Hellevaatteissa on harvoin taskuja. 

Puhelinta pitäisi kuitenkin kuljettaa mukana, pihalla ja metsässä.

Kavensin vähän Tilkkupäivien retrokankaista kaulapussia. 

Samalla irtosi sivusaumoista muovitasku ja sen alareuna oli helppo purkaa pois.

Sitten vain uusi vinonauha kolmelle sivulle.

Pitkään nauhaan kiinnitin saamamme turvalukon,

 etten jää kiinni mihinkään oksanhaaraan.

Jospa nyt kulkisi puhelin mukana, omaksikin turvaksi.

Samaa mallia hyödyntäen ompelin pussin myös nuorelle ystävälleni.

Tässä on kaksi vetoketjullista taskua.

Hihnoja tein useamman kun en ollut varma tarvittavasta pituudesta.

Yksi hihnoista on säädettävä ja se oli kyllä paras.

Kuulin että toiveena oli Barbien pussilakana ja 

ihan sattumalta huomasinkin kangaskaupassa siihen sopivan kankaan. 

Yksiväristä löytyi omasta varastosta, patjalakanaksi. 

Bonuksena minulle, huulipunakankaassa oli hieno hulpiokuvio!

Nyt saadaan taas nauttia kesäpäivistä!

Ei palele näillä keleillä.

Sadekaan ei haittaa kun välillä on hellettä.

Aurinkoa päiviinne!