01 kesäkuuta 2020

Isoäidin satukirja



Tämä on aloitettu jo ennen kuin oli lastenlasta tiedossakaan.
Hyvä aloittaa ajoissa, ettei lapsi ehdi aikuiseksi.
Vaikka voihan tämä olla myös muisto lapsuuden saduista.


Ohjeen (That Fairy Tale Quilt, by Lucy Carson Kingwell) ostin 2018 
sen jälkeen kun olin saanut ison vuosiurakkani valmiiksi ja
jo samana keväänä osat olivat työn alla.


Usein tilkkutöissä on tosi paljon eri kankaita.
niin tässäkin. 
Laskin helposti 150:een. 


Mm. kaikki puut ja niiden rungot on eri kankaita, siitä tulee jo 42.
Joku niistä esiintyy kyllä muuallakin.
Tämä osa oli näytillä QUIP-päivänä 2018
esimerkkinä keskeneräisestä työstä.


Punahilkan mummon talo on 4 eri turkoosista palasta, charm pack'ä.
Possuissa, sienissä, taloissa ja linnassa on eri kankaita,
joten näistä kaikista kertyy yli 100 ja sen päälle on sitten vihreät ja vaaleat.


Mieleisin kuva voisi olla satulinna


tai metsä,


mutta niistä vie voiton Hannu ja Kerttu,
jotka ihmettelevät piparkakkutaloa.


Possujen talot ovat tietysti oljesta, risuista ja tiilestä.


Kankaissa on monta sellaista joissa jo itsessään on sadun tuntua.
Keräsin ison joukon omia suosikkikankaitani, kaikki varastosta,
onneksi eivät olleet muuttuneet rumiksi.
Peiton koko on 145x170 cm,
lisäsin alas sammalta tuplasti että sain 10 cm pituutta lisää.


 Kesti liian kauan ennenkuin huomasin possujen typistetyt saparot.
Se ei käynyt laatuun, nämä ovat onnellisia possuja,
joten piti muotoilla saparot nahkanauhasta.



Jaakon ja Tähkäpään toivottiin olevan mukana,
ja se olikin visainen tehtävä, mutta mukana on.


Ja tausta, sinne löytyi tarpeeksi leveä harmaa pikkukukallinen kangas.
Välissä on ohut polyestervanu ja reunassa vaalea tereellinen kaitale.
Itse tikkasin, käsin, moneen suuntaan suoraan ja vinoon.


Jo viime kesänä aloitin tikkaamisen, mutta sille ei sitten ollutkaan aikaa
ja työ odotti tekijäänsä. Ei se hävinnyt minnekään.
Ja tuli valmiiksi nyt.
Jos Suonenjoella olisi ollut Tilkkuyhdistyksen biennale tänä kesänä,
ehkä olisin lähettänyt tämän sinne,
mutta näyttelyä ei nyt ole.
Ensi vuonna uudet kujeet.


PS. Jos mummu tulee sanasta mormor, äidin äiti,
niin vammu tulee tietysti sanasta farmor, eli isän äiti.
Se minä olen, isän äiti.


Kun naapurissa asuu puutarhuri,
mekin saamme nauttia ihanista kukkapenkeistä.


Ihanaa tulevaa kesää kaikille!