Hyvää Joulua

Oikein tunnelmallista joulunaikaa kaikille! Piparien tuoksua ja jouluiloa.

Sisällä mökissä ei näy ketään, pimeää vain.

Mökin ohjeet löytyy kirjasta Mandy Shaw, Kirjotaan kodikasta (Stitch at Home, 2012).

Oma joululahjani ei ole paketissa - ah, niin ihana kirja! 

Ja sopii kuin valettu mökin seuraksi - joopa joo! No vähän väriltään.

Talvipäivänseisaus on tänään, mikä onni!

Sydämellinen kiitos kaikista ihanista ideoistanne ja lämpimistä kommenteistanne! 

Ja nyt nautitaan joulusta!

Erinomaisen Hyvää Joulua!

Kaksi ja kuusi

Nämä kaksi ja kuusi eivät mitenkään liity toisiinsa. Kuusi-sanalla kun sattuu olemaan kaksi merkitystä. Mutta siis ei se kaksikaan tarkoita sitä.

Tässä pussukassa käytettiin kaksi vetoketjua. Ohjeen tekijä Fili käyttää lokeroita puhelimelleen ja kameralle, mutta minulla ei oikein sovi kummallekaan. Pieni vanha puhelin uppoaa uumeniin ja kamera taas on liian iso. Ehkä jotain muuta käyttöä löytyy. Tai pitää tehdä erikokoinen. Tämän strategiset ulkomitat ovat 9x16x6 cm (kxlxs). Soma se on kuin karamelli.

Kuusi-askartelun ohje oli meidän paikallislehdessä. Verkkosivuilla ei näyttänyt olevan tätä ohjetta, mutta ehkä tästä selviää. Pääsette tekin askartelemaan.

 Neliön muotoinen paperi taitellaan nurkittain ja poikittain. Saadaan neljä oksaryhmää (2).

 Näistä jokainen taitellaan puoliksi (3) niin saadaan kahdeksan ryhmää.

 Leikataan ylimääräiset helmat pois niin että kuusi pysyy hyvin pystyssä kun on valmis (4).

 Kuusen aihio on jo näkyvissä.

Leikataan viillot oksistoja varten. Ei tarvitse olla tarkkaa - kuuset ovat säännöllisen epäsäännöllisiä, kasvupaikan mukaan. Piirsin merkit että näkyy paremmin, mutta niitä ei tarvita kun leikkaa summittain.

 Sitten käännetään pienet kolmiot (5). Juuri tästä kuvasta tuli epätarkka mutta ehkä kuitenkin selviää.

Mukavia kuusiretkiä!

Vetoketjut käyttöön

Killassa teimme yhdessä näitä useamman vetoketjun pusseja. Vähän sen mukaan millaisia vetoketjuja kenenkin varastosta löytyi. Ja löytyihän niitä. Muutama pussi oli vielä niin vaiheessa, että tekijä ei halunnut julkaista. Mutta hienoja tuli! Näitä on kyllä jokunen tehty Suomessa ja maailmalla, suosittu juttu.

Näppärät sormet askartelivat...

 ...ja siitähän syntyi luminen kuusimetsä!

Lupasin kerran että voisin näyttää millainen tuli kiltaystävän sinisestä tähtipeitosta.

Tähdet tuikkivat, oi, niin ihanasti!

Toisessa hänen työssään on kaksi liljankukkaa yhdistetty mielenkiintoisesti. Iso kuvio jatkuu ja säilyy jännittävänä.

Nyt kuusia askartelemaan, kun ei ulos näytä tulevan lunta!

Joulunalustunnelmaa

Tunnelmaa löytyy, moneen lähtöön.

Kerroin Loviisan Aitasta, ja nyt täytyy ehdottomasti kertoa myös Adalmiinan Helmestä, joka sentään on paljon lähempänä meitä. Tämäkin sisustusliike on pihapiirin entisessä navettarakennuksessa. Sympaattinen lammaslauma majailee parkkipaikan vieressä.

Jos oli Loviisan Aitassa valkoista, niin täältä löytyi harmaan kaikki sävyt (eikä viittaa elokuvaan). Sanoisinpa että harmaissa oli enemmän särmää. Jos ei pidä harmaasta, voi toki valita esim näistä pellavista (kaikki värit ei mahtuneet kuvaankaan ja verkkosivuilla näyttikin olevan parempi kuva).

Kaikkina vuodenaikoina Halikossa 1-tien äärellä Design Hill on yksi suosikeistani, kun pitää löytää jotain mukavaa. Vielä ei ole tarvinnut tulla ulos tyhjin käsin - esittelen ostokset - no ei vainkaan, ovenpielikoristeita ovat.

Entäs sitten ne kaikki myyjäiset! Esim. Raision kaupungintalolla oli käsityöläisiä myymässä töitään, käpysydän ja kuva on taitavan tilkkumestarin Marketta Lahtisen.

Niin, Turun Vanhan Suurtorin Joulumarkkinat! Niistä on kerrottu jo ainakin Cafe Mea Maria -blogissa. En kuvannut myyntikojuja kun ihmisiä oli sen verran runsaasti joka puolella. Tänään on viimeinen päivä tänä vuonna, mutta ensi vuonna sitten, jos ette nyt pääse. Tunnelma on hieno ja käsityön taitajia tosi paljon.

 

Vanhaa Luostarin Välikatua pääsee pujahtamaan keskelle markkinahumua. Toisesta suunnasta näkymä on tuttu joulurauhanjulistuksen paikkana.

  Hän on surunkerääjä.

Luostarin Välikadun miljöö ei paljon julkisivulla koreile, 

mutta tunnelmaa on sisällä putiikeissa sitäkin enemmän.

Kauppatorillakin on oma jouluelämänsä. Yhteen torin nurkkaan on pystytetty pieniä myyntikojuja vähän keskieurooppalaiseen tapaan. Siis hyvin vähän. Paljon vaatimattomampaa. 

Lapsilla on mahdollisuus luisteluun:

Kauppakeskuksessa soi reipas torvimusiikki, joululauluja.

Ihanaa kun myyjäisiä järjestetään ja kauppa käy, mutta anteeksi - Rauha on niin miellyttävää - palaan takaisin lampaiden luo! Vaikka kyllähän sielläkin väkeä oli ja hyvä niin.

Lunta odotellessa! Hyvää Lucianpäivää!

PS. Suurkiitos kannustavista kommenteistanne ja vertaistuesta!

Vanhoja kankaita

Olen pitkään seurannut Tilkunviilaajan blogia, joten olen tietysti saanut paljon vinkkiä mukavista malleista. Ja ohjeita niiden tekemiseen, kiitos molemmista. Tämän mallin geometria on kiinnostanut minua ja olen pitkään miettinyt sen tekemistä.

Aluksi arvelutti vaadittava tarkkuus, miten kuvion rytmi säilyy kauniisti, mutta sitten keksin hyvän käytön peitolle. Se tulee mökin parvelle, niin ei ole koko ajan häiritsemässä silmää, jos kuviot vähän vipottaa! Ja sain kuin sainkin hyvän syyn kokeilla mallia.

Pääsin vauhtiin kun päätin, että leikkelen siihen kaikki sameat beessipohjaiset kukkakankaani eikä haittaa vaikka silppua tulee. Kylläpäs niitä olikin!

Ruutuja piti tehdä oikein urakalla. Niitä on 12x20 + reunaruudut 68 kpl. Kaksi neliötä tuli leikattua ylimääräistä. Tällä tekniikalla valkoista kului paljon. Tuli tarkkaan leikattua vanhat lakananjämät ja muutama tyynynpäällinenkin. Reunaruudun yksväristä oli käytetty parinkin peitteen takana. Ylijäämät riitti vielä tähän. Kaikki punaiset ja mustat pikkuruudut ovat myös vanhaa varastoa. Hurraa, en ostanut yhtään uutta kangasta!

Välissä on puuvillavanu, taustakangas ykstoikkonen harmaa, käsintikkaus ja reunanauhan kokosin punaisista ja mustista tämän Sophien ohjeen mukaan. Blokin koko on 12x12 cm ja valmiin peiton 148x234cm.

Peiton voi laittaa just sinne missä se ei ole silmissä kaikenaikaa (testattu tikkausvaiheen pakettina, reunoina näkyy taustakangas). Lopulta ne eivät olleetkaan ne ruudut, vaan ne pohjakankaat, jotka häiritsee. Beiget kukkakankaat ovat joskus varmaan olleet tarpeellisia. Mielestäni olen aina ostanut kankaita sen mukaan mistä olen pitänyt, jokseenkin harkiten, mutta mieli muuttuu ja hyvä niin! Siinä ne nyt ovat kuitenkin käytettynä. Ja siis sitä täydellistä ruutua saa yrittää hakea! Sitä ei ole. Perfektionismi on heitetty romukoppaan.

Tuntuu että sain hiukan pienennettyä kangasvarastoja... Mutta irtoais sieltä vielä joku toinenkin peitto - tai kaksi! Saa testata taas seuraavan mallin. Sen olen nyt oppinut, että jos hankkii kankaita varastoon, pitää tiedostaa säilönnän riskit.

Ilmassa on joulunodotusta, piparintuoksua ja kynttilöiden tuiketta!

98 v

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Joulukuun juhlaa

Omissa töissä ei ole esittelemistä. Ehkä näytän myöhemmin, ehkä en. Virikkeitä ja innostusta jouluun voi etsiä vaikka koristeluideoista livialaisten esittelemänä.

 Omat ostokset: uuteen malliin jalostettu joulutähti (60 cm korkea) ja laatikollinen Lobo-omenia.

Kävin myös muualla jouluostoksilla, tai enemmänkin taas fiilistelmässä tunnelmaa Ruskolla.

Entinen kivijalkanavetta on täynnä aivan uskomattoman kaunista tavaraa. Liike on huomattu ulkomaita myöten ja perustaja on saanut kansainvälisen tunnustuspalkinnon ansiokkaasta liikeideastaan muutama vuosi sitten. Jätän näyttämättä sisätilat, että voitte itse kokea aah-huokaisun. Tässä vain kuvia hauskoista vetimistä.

Ostokset ovat salaisuus, paitsi kankaan voin näyttää. Pala halusi ehdottomasti tulla mukaani.

Raisiosta olen ostanut pienen palan kangasta pariisilaisten kunniaksi. Oli aivan upea keksintö laittaa kenkäpareja torille kun perinteistä mielenosoitusta ei voinut pitää!

Luontokuvasarjassa lämpötila lähestyy nollaa ja metsälammen pinta alkaa jäätyä.

Olen muuten lopultakin keksinyt mistä saa kirjoitettua vastauksen kommentille! En siis ole ihan toivoton. Seuraavaksi saatan keksiä kuvakollaasin teon. Sitten tiedätte, että nyt on ollut jotain muuta tositosi tylsää tehtävää.

Onnellista joulun odotusta! Tehdään vain olennainen, ilman paineita.