Kerran vielä

Kassin ompelu tuntui jääneen päälle.

 Aluksi ajattelin tästä vetoketjullista pussukkaa, 

mutta aina ei voi tietää mihin päädytään.

Tuli niin syvä että alkoi näyttää enemmän kassilta.

Batiikin paloja riittää kun tekee vain pientä.

Laitoin pohjan "nahkapaperista" kun sitä löytyi hyllystä.

 Se ryhdistää kerta heitolla koko pehmeän rakennelman.

Pinta on pistelty kantha-tyyliin puuvillavanuun. Takana oli vanhaa lakanaa.

Sisällä on normaalikokoinen tasku. Se näyttää isolta kun kassi on niin pieni.

Kyllä tässä sukankudin kulkee mukana vaikka mihin!

Vanhat punaiset tabletit kyllästytti keittiössä, mutta eipä hätää, kokeillaan turkoosia.

 Nämä suojaavat mukavasti pöydän pintaa eikä astiat kolise.

Keräsin myös kaikkein rumimman värisiä batiikkejani ja kokosin niistä kauhusarjaa.

 Sen verran hirvitti että piti tehdä myös pari vähän iloisempaa. 

Toistan itseäni näissä tableteissakin, mutta haitanneeko tuo. Kukin tyylillään.

Sitten vielä tärkein asia:

Tilkkunäyttely Kaarinassa.

Tilkkuyhdistys Finn Quilt ry:n paikalliskiltamme Piikkiön Pilkkutilkut on toiminut 20 vuotta 

ja sen kunniaksi saimme kaupungilta tilaisuuden esitellä toimintaamme.

Näyttely on lokakuussa Kaarina-talon 1.kerroksessa, kirjastotilojen vieressä. 

Niinpä siellä pätee kirjaston aukioloajat ja sunnuntaisin ovet ovat valitettavasti kiinni.

Katuosoite on Lautakunnankatu 1.

Aukioloajat 

ma-pe 9-19 ja

la 10-15

Näyttelyaika 3.-30.10.2023

Tulkaa toki katsomaan! 

Toivotaan että sinne löytää tiensä myös joku joka innostuu uudesta harrastuksesta! 

Tarpeellista tavaraa

Varakassia tarvii jokainen joskus. Jos ei kauppaan, niin vaikka käsitöille.

Tästä sopii valita mieleinen. 

Koot n. 47x38 cm, saumat pussisaumoina.

Olipa kaapissa vielä hirsikangastakin hamstrattuna. 

Siis lisää yksinkertaisia kauppakasseja, 

koko n. 50x45 cm.

Tykkään laittaa sangat tuonne reunuksen ja kassipinnan väliin.

Ja vähän tukevampia kasseja myös, kun on vauhtiin päästy. 

Nämäkin kankaat ovat vähän tilkkutyökankaita paksumpia.

Päällinen on tikattu laukkuhuopaan kiinni ja kassissa on pieni sisätasku.

Koot tuli vähän sen mukaan millainen kangaspala oli,

 korkeudet 34-43, leveydet 41-47 ja syvyydet 16 cm.

Sininen Marikankainen on mielestäni mukavin kooltaan, 34x47.

Nyt on mistä antaa, kun kassia tarvitaan.

Alkuvuodesta keräsin kaikki ohuiden sukkalankojen jämät ja aloitin neulomaan lasten villasukkia, koot 25 - 34. Kaikki ovat samalla mallilla, kuvaan vain taiteltu erilailla. Ohjeellisena mallina käytin mainiota "ohuet villasukat lapselle".

Kerran yritin kysyä mielipidettä 3v-vesseliltä, mitkä olisivat mukavimman näköiset. Hän tuskin vilkaisi, ei paljo kiinnosta, ja sitten yhtäkkiä kesken autoleikkien kuului "ne punaset". Tämä selvä! (Silloin ne oli nuo alarivin 3. oikealta. Vielä punaisemmat tuli myöhemmin.)

Nämä jaetaan syksyn kuluessa päiväkodin myyjäisiin ja yhteisvastuukeräyksen sukkakeräykseen. 

Samoihin osoitteisiin menee aikuistenkin sukkia. Päiväkodissakin oli toivottu että saa tuoda myös aikuisten sukkia! Kaksi paria näistäkin on jäännöspätkistä kyhätyt "räsymattosukat". Telkkaria katsellessa sormilla täytyy olla jotain helppoa näpräämistä. 

Kirjoneuleet antaa vielä odottaa itseään. Vähän ne jo houkuttelee...

Kuvassa on osa Marja Nykäsen kauniisti tikatusta peitosta.

TERVETULOA Kaarinaan, erityisesti lokakuussa!

Nauhan pyöritystä

Tämäkin blokki oli esillä työväenopiston kurssilla viime talvena. 
Neljän blokin ryhmä muodostaa  isomman ja pienemmän tähtitortun, 
useamman blokin pinnassa pääroolin ottaa nauha.

Kuviopinta tuli valmiiksi jo kurssin aikana, mutta viimeistely jäi muiden töiden jalkoihin. 

Dinosaurus-peiton harmaa kangas sopi tähänkin reunaan. 
Mukava että sitä oli vielä saatavilla.

Tässä on vielä tikkaus kesken ja työ paketissa = takakangas näkyy reunoilla.

Tikkasin tämän vähän paksummalla langalla, Coats Epic 40. 

Useimmiten käytän vahattua Gutermannia.

Voisihan nämä nauhat tehdä värikkäämminkin, 

mutta aloitin koepalaa kuviollisella beessillä, 

joten niillä sävyillä jatkoin.

Ja sainkin monta kangasta loppumaan.

Takakankaana on pöytäliinakangas, jota ei muuten olis tullut käytettyä.

Sitten taas jatketaan harjotuksia, keskeneräisiä riittää.

Onneksi kesää myös!

 

Neulatyyny ja muita kukkia

Kesäiseksi askarteluksi sopii kukka-aiheinen neulatyyny. 
Jalustana tässä on tyhjä ananaspurkki.

Lukon avulla terälehdet saa suppuun ja neulat on helppo kuljettaa mukana. 

Tämä on kurssiohje vuodelta 2016.

Katsokaapas nauhaa, siinä lukee 1,35 m 1,00, tarkoittaa markkoja 1. Perintönarua. 

Äitini sanoisi "Aika tavaran kaupihtee." Ja lapset, että "Kyllä kannatti säästää." 

Lapset eivät ole kokeneet pula-aikaa. Ja kyllä tämä nyt paikkansa löysi.

Kukkia tehtiin yhdessä kiltalaisten kanssa.

Etukäteismainoksena, meillä tulee killan 20v-näyttely lokakuussa 

Kaarina-talon 1.kerroksen näyttelytilaan, Paloista koottu.

Muita kesän tärkeitä kukkia, ensin omasta pihasta.

Kiinanpioneista kukki jo kolme. Jokaisessa oli vain yksi kukka.

Kurjenpolvet on niin suosikkejani.

Juhannusruusu kukki erityisen kauniina. 

Johtuiko siitä että vuosi sitten se leikattiin matalaksi.

Kultasade on jo korkealla, täysikasvuinen.

Iirikset ja päivänliljat kukkivat yhdessä Ukrainan väreissä.

Kuolanpioni aloittaa meillä pionien kukinnan ja tämä vaaleanpunainen lopettaa.

Tänä kesänä kävimme Taivassalossa Pionien kodissa. 

Siellä saa hyvän kuvan eri lajien kukkimisajoista. 

Suunnittelemalla saa sitten pidennettyä kotipihan kukinta-aikaa.

Bowl of Beauty

Old Faithful

Bartzella

Glory Hallelujah, näyttää myöhäiseltä lajilta.

Premjera, tämä myös myöhäisempi laji.

Nämä komeasti kukkivat rodot levittäytyivät kesäkuussa ystävän huvilalla Naantalin Luonnonmaalla.

Tämä kaunis ryhmä löytyy Strömsön pihapiiristä, Vaasasta.

Hienoin kanala mitä olen nähnyt! Tietysti Strömsössä.

Nämä kuparilankaiset ja muut kukat on tehnyt tekstiilitaiteilija Kaarina Heikinheimo. 

Näyttely on Tikanojan taidekodissa, Vaasassa.

Nautitaan vielä kesästä!

Sauruksen tapainen

Pienen pojan lempikirjoja on Jokin sauruksen tapainen, Tony Mitton & Russell Ayto, suom. Tuula Korolainen. 

Niinpä hänelle täytyi tehdä Dinosaurus-peitto ja malli on Elizabeth Hartmanin värikäs versio.

Ohjekirjan mukana ostin nipun värikkäitä paloja, jotka oli kuin tätä varten kerätty.

Täydennys tuli omasta varastosta löytyneillä.

Taustakankaan valinta ja väri meni sen mukaan mitä oli saatavilla 

Kona-merkkistä ja että sitä oli tarpeeksi. 

PeeKaa:sta sain avun tähän ja olen oikein tyytyväinen.

Näistä paloista syntyy yksi Brachiosaurus.

Kasvi on tehty jo odottamaan saurusta.

Etenin systemaattisesti rivi ja väri kerrallaan.

Harmaata Kona Cottonia oli 4,5 m.

Tarkalla kulutuksella sitä jäi vielä vähän yli metri, 

mutta kulutin sitä kyllä sitten surutta reunoihin, kun lisäsin saniaisrivit, kapeat pystyreunat ja reunanauhan. 

Eikä lopulta jäänyt kuin 20 cm! 

Tällä kertaa päätin tikata koneella ja blokkeina.

Mallinkin mukaan blokkien väliin tulee kaitale pohjakangasta,

joten minulla se tuli yhdistävänä kaitaleena.

Ehkä vähän ohjetta kapeampana mutta peitolle kertyi kyllä riittävästi kokoa.

Paitsi että pituutta siis lisäsin vähän saniaisilla, sinisillä ja punaisilla.

Valmis koko on n. 160x220 cm.

Harmaan takakankaan (Marimekon Tulipunainen, Maija Isola/K.I. 1960/2000) löysin kaapista. 

Olin joskus hamstrannut suosikkikuosiani ja sitä oli onneksi yli 3 m.

Tässä ei paljon häiritse vaikka kuvio katkeaa, joten peittoa voi käyttää toisinkin päin.

No loppuihan se takakangas kuitenkin kesken kun aloin sooloilemaan saniaisten kanssa,

 mutta löytyi onneksi marikankaiden laatikostani eri kuosinen mutta samanvärinen kaveri.

(Vielä muistiin että alalankaa kului yli 400m.)

Malli oli hyvin toteutettu. Ei tullut pahoja saumanvarojen risteyksiä

 ja yleensäkin saumanvarat kääntyivät luontevasti. 

Kokoamisessa menetin monta kertaa pensaiden kärkiä, 

mutta vesseli ei varmaan siitä piittaa. 

Ainoa mistä voi tulla sanomista on että palaset on ylipäätään ommeltu yhteen 

eikä niitä voi enää sekottaa ja heitellä ympäriinsä.

Rrräyh!

Mukavaa kesää teillekin!

Meidän retki oli Englantiin, laitoin kuvia sivulle.

PS. Juvalla on Finn Quilt'n Tilkkutyöbiennaali 2023 heinäkuun, 

sinne siis!