Kansalaisopistossa ja muualla

Saatiin tilkkukurssi meidänkin kansalaisopistoon. 

Hienoa että mukaan oli löytänyt aivan uusia tilkkuilijoita. 

Kun sitten joukossa oli kolme vanhempaa, niin ilmoittautuneita tuli tarpeeksi. 

Valmiita tuotteita syntyi monenlaista.
Töitä on esillä opiston näyttelyssä su 28.4. Kaarinan Vaparissa.

Tässä minun tuotokseni:

Japanilaisen riisisäkin mallilla syntyi iso pussi, jonne mahtuu monta käsityötä.

 Neliön muotoiset seinät tässä vielä irtonaisina, kuvioesittelynä.

Nauhojen päihin opin tekemään "tulppaanin", kaverin neuvosta.

 Hupsista, pussi nurin. Näkyy että pohja on yhdestä kappaleesta.

Sitten leikattiin 2-kolmion neliö neljään osaan, eri suuntiin ja saatiin tämä siksak.

8 blokista tuli kevätliina, reunassa tereellinen kaitale.

Välissä on ohut vanu ja koneompeleet tein että liinasta tulisi ryhdikäs.

Tausta on vähän enemmän omaa väriäni.

Lasagne on mielenkiintoista kun ei tiedä mitä tulee.

Laitoin koepalan kassin toiseksi sivuksi, 

toisella puolella vanhaa talokangasta.

Tikkauksissa yritin jäljitellä talokankaan ikkunoita.

Ommeltiin yhteen värittömiä kankaita, leikattiin ja ommeltiin taas erilailla yhteen.

Kokosin tämänkin pussiksi, mutta näytti niin värittömältä 

että yläosaan laitoin toista kangasta.

Vetonaurut ovat eri väriset, 

silloin tietää mistä pitää vetää kun haluaa pussin kiinni.

Vetopussimalli oli mielessä kun olimme killassa juuri tehneet 

kuljetuspussin kahvikuppia ja lautasta varten.

Syntyi myös pari nuppupeittoa. 

Tehtävänä oli ommella kehyksiä kuvan ympärille

 ja sitten leikattiin eri suuntiin, lisättiin kaitaleita jne. 

Eka sinertävä oli jotenkin niin liikuttava että sitä ei malttanut leikata, 

vaan lisäsin vain kehyksiä ja tuli Ikkuna avaruuteen.

Toisen kuvion raidoitus toi mieleen seepran,

joten se sai kaverikseen seeprakangasta ja 

lopputulos oli vähän erikoisempi malli

Sshh, nyt nukutaan.

 Eihän se ole kurssi eikä mikään jos ei tule yhtään
vetoketjupussukkaa.

Kuvio saadaan kun ommellaan 4 kaitaletta yhteen,
leikataan neliöitä,
asetellaan poikittain päällekkäin - puolet peilikuvana,
ommellaan ympäri,
 leikataan kulmittain ristiin ja
yhdistetään syntyneet uudet neliöt.
Juuri niin. Eikös ole selvä ohje?

Viimeisellä kerralla testattiin 3-ulotteisten rusettien tekemistä.
Tuli testattua sekin miten pitää toimia, että saa raidat samaan suuntaan.
Näiden jatkojalostus on vielä mietinnässä.

 Opettaja rohkaisi harjottelemaan vapaatikkausta,
toistaiseksi tyydyin vielä tavalliseen suoraan ompeleeseen.
Sekin oli jo myönnytys, että ylipäänsä käytin konetikkausta.
Niin mielelläni tikkaan käsin!

Onnistuin kuluttamaan varastokankaitani,
kuvittelen jo näkeväni pientä hupenemista.

Sitten muistellaan vähän vanhoja juttuja.

Laitan tämän valmiin 365 päivää -peiton kuvan, 

kun sitä ei ole aiemmin ollut ja 

tutut ovat kyselleet perään.
Livenä sen näki vuosi sitten Raision tilkkupäivillä ja
sen jälkeen on nähnyt meillä kotona.
(Anteeksi, alareuna lerputtaa, 
kannattelijalla on raskas jobi taustalla 
enkä raskinut huomauttaa.)

Suosikkiruutujani! (Kellertävä sävy ei ole oikea.)

Nyt onkin taas Tilkkupäivät tulossa.

Siis Kankaanpää matkakohteeksi 16.-17.3.

Näyttelyt ovat auki kaikelle kansalle,
ainakin su klo 10-15.

Viime viikolla Kurjenrahkalla oli vielä vähän lunta.


Mukavia kevätretkiä, kantohangilla 
ja myös käsitöiden maailmassa!

Mansikoita hangella

Toivoin että saisin tehdyksi pieniä nuppupeittoja tänä vuonna.

Olen jo aloittanut! 3 valmiina.

Mansikoita hangella,

matka mustikkametsässä ja

tähti pihamaalla.

Kooltaan nämä ovat n. 40 cm neliöitä, 

sisällä puuvillavanu, takana ohut flanelli, ommeltu pussiksi 

ja lopuksi tikattu käsin, kaikissa oma kuvionsa.

Hyvä alku, lisää tulossa.

Marraskuu-peitosta jäi muutama blokki ylimääräistä ja
niistä syntyy tietysti pussukkaa, hyväksi koetulla Lola pouch -mallilla.

Sisäpuoli on yhtä väritöntä.

Koko on kutakuinkin 20x20x7 cm.


Nyt nautitaan lumesta!
Sitä on jo riittävästi.

Palkinto, kuusi, kassi ja vinoja mökkejä

Hyvin on vuosi alkanut, puuhaa riittää.

Joulukuussa onnistuin arvaamaan kaksi kertaa oikein Marlen adventtikalenterissa 

ja sain sitten postissa hienot palkinnot.

Luulen että soma pussi tulee pienten korvakuulokkeiden säilytykseen, 

ne kun tuppaavat hukkuvan oudosti.

Mistähän hän osasi arvata että Knitting-yoga sopi minulle? 

Jo kuukausia olen väkertänyt villatakkia, moniväristä tietenkin. 

En tiedä valmistuuko tänä talvena.

Omar maistuu makealta siinä tikutellessa.

Vihreiden kankaiden vinkkinä oli joulukorttina saamani kuusenmalli, 

mutta minäpä olin yllättänyt itsenikin ja yksi kuusi on jo pystyssä. 

Reunustavat kankaat on valittu, niin että ei pitäisi olla mitään esteitä valmistumiselle.

Pakkauksessa on paperi toisellekin kuuselle 

niin että kyllä vihreää tarvitaan vielä, kiitos!

Paperi oli tosi ohutta mutta nätisti kävi ompelu.

Myös olen ommellut muutaman vuoden takaisia kankaita taas yhteen, 

tajunnanvirtaa, ilman mitään sen suurempaa päämäärää. 

Lopulta piti päättää mitä pinnasta tulee.

Käsityökassi tuli, toinen puoli punainen, toinen sininen.

Vuori beessiä kangasta, yksi sisätasku ja huopaa välissä.

Aivan perusmalli - mutta kankaiden kirjo ilahduttaa kovasti!

Koko 33x38 ja pohja 12 cm.

Aurinko paistoi niin häikäisevästi ja hanki kimalteli,
että oli ihan pakko kuvata toistakin keskeneräistä työtä.

Tässä on tyhjennetty punaista, ruskeaa, oranssia ja keltaista

kangasvarastoa. Ehkä syntyi pientä lovea laatikoihin.

Hirsimökit on ihan vinksallaan ja mihin suuntaan vain.

En tippaakaan yrittänyt tehdä suoraa - ihan päinvastoin.

Kesällä ostin ison neliöviivaimen ja sitä nyt käytin menestyksellä.

Voi miten helppoa oli tasoittaa blokit 9 tuumaan, oli jopa pyörivä leikkuualusta.

Kuka sanoo että tämä ei olisi välineurheilua!

Vielä tarvitaan reunat yms, joten valmista ei tule ihan heti,

mutta varmaan joskus.

Ihania talvipäiviä!

Onnellista vuotta 2019!

Oikein mainiota uutta vuotta! 

Ensiksi esitän kuva-arvoituksen: voit mielessäsi miettiä mistä terassista tässä on kyse.

Vastaus selviää jutun lopussa.

Jouluksi tein muutamia uusia pusseja.
Eikä niitä voinut esitellä ennen joulua.
 Ostin Tampereen messuilta korkkikangasta ja sain kuin sainkin tehtyä pussin.
Ihan vuoriton versio. Hieno samettinen pinta.
Vetoketjun reunan ompelin käsin hiukan kiinni sisäpuolelle
 että reuna ei joutuisi vetoketjun hampaisiin.

Korkin ompeleminen oli sen verran jännittävää
että ensin piti tehdä prototyyppi kankaasta.

Toiselle pussille tein pohjan korkkikankaasta.
Siitä tuli hyvin ryhtiä muuten pehmeälle pussille.

Löysin nämä pienet palat, jotka oli jääneet tähteiksi kun olen tasannut lasagne-peiton reunoja.
Peiton olen jo antanut pois, mutta tässä sain itsellenikin muistoksi kauniit batiikit.
Tikkasin ne kantha-tyyliin puuvillavanun kanssa.

Messuilta ostin myös paperinahkaa.
Punnersin siitä kaksi ihan simppeliä pussia, jälleen ilman vuoria.

Vetoketjun päissä korkkikangasta, se oli vähän taipuisampaa siihen paikkaan.
Lenkitkin piti laittaa, mutta unohtuivat
eikä ompeleita kannattanut enää ryhtyä purkamaan.
Jännittävä kuulla miten nämä kestävät käytössä.

Vielä kaikki viisi yhteiskuvassa.

Nämä tuolit lienee tuttuja? Alvar Aalto suunnitteli ne 1929

Paimion Sairaalaan. Sairaala valmistui 1932.

Rakennus ei ole enää sairaalakäytössä ja joulun alla

siellä oli opastettuja kierroksia (satuin huomaamaan lehdessä).

Oli todella mielenkiintoista nähdä upeaa rakennusta.

Toivottavasti uusi omistaja antaa mahdollisuuden tutustua rakennukseen myöhemminkin.

Myynnistä/Ostajasta ei ole vielä päätöstä.

Katolta ei tule mitään valonsäteitä,
vaan sisäkaton loisteputki heijastuu ikkunaan,
jonka takaa otan kuvaa.

Siis mikä terassi?
Terassi on tuolla ylimpänä,
tässä pienoismallissa näkyy kellertävänä nauhana,
paitsi että kuvassa ollaan rakennuksen toisella puolella.
Tuberkuloosipotilaiden ulkoilupaikka.

 Vielä kukkatervehdys Livian opiskelijoiden näyttelystä.
Tämäkin oli jo joulukuun alussa, mutta kuivakukathan ei siitä kärsi.

Reipasta ja ompelurikasta uutta vuotta!