Aina vain samaa

Lupaan, että en kiusaa teitä tämän projektin kuvilla enää montaa kertaa. Vuosi loppuu kohta.

 Ulommaiset isot nurkkablokit saadaan tehtäväksi 4 kertaa
kuukauden ensimmäisenä päivänä, tämä lokakuulta.

Kohta taitaa olla valmiina kaikki tummat, en ole laskenut.
Lopuksi tehdään uloimman kerroksen vaaleita.
Kaksi kertaa tulee vielä iso 12x12 tuumaa -kulmablokki, marras- ja joulukuun alussa.
Sitten voin näyttää kun pinta on kokonaan koottuna, ensi vuoden puolella.
Siis kolme postausta, uskoisin.
Sitä milloin työ on aivan valmis, ei pysty sanomaan!

Muistaakseni ajattelin tyhjentää punaisten kankaiden varastoani tähän työhön.

Nyt on moni kangas silputtu lähes olemattomiin.

Hankin siis lisää.

Kolme yksiväristä ja neljä Fusions -väriä. Niin tarpeellisia!

Ja kaksi Nancy Halvorsen -kuosia, kun oli tarjouksessa.

Olen joskus ostanut vaihtuvaväristä sukkalankaa.
Treppenvierteleitä neuloessani huomasin että
kylläpäs olikin samat värit kuin batiikkilasagnessani!

Mies sai vuosi sitten perhosorkidean ja olen onnistunut pitämään sen hengissä.

Uudet kukat eivät ehtineet ihan vuosipäiväksi mutta melkein.

Onnittelin itseänikin.
Kukinta on pysynyt kauniina jo reilusti yli kuukauden.

Mukavaa syksyn jatkoa!

Jatkoilla

Kävin Helsingissä. 

Osoitteena oli tietysti Syyringin killan tilkkunäyttely, Kesän jatkot, Laakson sairaalan kahvioaulassa. 

Siis ei täällä Stadionin tornissa, se vain edustaa tässä Helsingin arkkitehtuuria.

Nyt luin että jatkoilla on jatkoaika, joten ehditte vielä tänään tai lauantaina. 

Kannattaa, ehdottomasti. Oma toiveidenlistani piteni taas.

 Laitan nopeasti kuvia, harvassa näkyy tekijä. 

Kansiosta löytyi taustatietoja, hyvin oli suunniteltu näyttely.

Kertomus työstä ilahduttaa aina.

Kuvia on melkein kaikista isoista töistä, anteeksi jos joku jäi pois.

Pienemmistäkin töistä muutama kuva.

Syyringin killan sivuille varmaan tulee oikeat näyttelykuvat.

Klikkailkaa ja nauttikaa näistä!

Äänestäneiden kesken arvotaan tämä kaunis kidepeitto.

Töölönlahden rannan vanhojen hopeapajujen kuoressa näkyy se geometrinen rhombus-kuvio, 

jota juuri neuloin sukkaan.

Ihan rauhallinen otus oli tämä.

Finlandia-talon marmoriseinässä näkyy punoskuvio.

Aurora Karamsininkin huvilan ympärillä oli väriloisto parhaimmillaan.

Yli satametriä pitkässä kukkapenkissä on mielikuvitusta.

Kiitos Syyringin tilkkukilta!

Näyttelyn järjestäminen on iso työ, mutta se ilahduttaa niin monia!

Kahville!

Malli on saatu Marlen ideapankista. Kiitos vain!

Oli mukava kokeilla eri värisiä kuppeja - ja Mari-kankaita riittää varastossa. 

Aika paljon vois tulla kuppeja.
Pohjakankaaksi ei ollut Marimekkoa, mutta tämä sininen on sopivan ohutta puuvillakangasta.
Ei tule liian paksuja saumoja. Ei keiku kahvikupit. Ei nämä eikä oikeat.
Yhdellä rouvalla oli kerran keikkuneet, kun hän irvaili kyläkäyntiään.
Ei tiennyt minun harrastuksesta, ja ehkä ei olisi välittänytkään.

Nämä syntyi haastetyön vastapainona - 

sai asetella kupin miten tahtoi ja käyttää minkäkokoisia paloja sattui tulemaan.

Kupin korva on tehty paperitekniikalla.
Pohjakankaan palasilla rakensin pintaa tabletin muotoon.
Liinoista tuli vain suurinpiirtein samankokoisia, n. 40x30 cm.

Sinisen kankaan käytin loppuun, sitä riitti 7 alustaan:

punaisia, keltaisia, vihreitä, violetteja, sinisiä, 

 tummia sinisiä ja keräilyerä monenvärisiä kuppeja.

Kahvipöydässä voi valita oman suosikkinsa.

Välissä on ohut flanelli ja takakankaana monenlaisia, mitä sattui käytettäväksi.


Keitetäänkö kahvit? Juoko joku teetä?