Harmaa ja beessi

Pitkään olen keräillyt ja säästänyt saamiani kankaita mielessä tämä harmaabeessi peitto. Tämä sopii hänelle joka toivoo hillittyjä värejä, mutta saattaa olla että se pieni oranssi on sittenkin liikaa. Niinpä peitto voi jäädä meillekin siksi puolipäiväpeitteeksi jollaisesta Tilkuista totta -blogissakin puhuttiin. Kankaat ovat kaikki Marimekon uusia, vanhoja ja oikein ikivanhoja kuoseja. Mukana on paljon luontoaiheisia Unikko, Kurjenpolvi, Pähkinäpuu, Kivet, mutta myös muita kuten Kompotti, Lepo, Puketti, Päiväkirja ja sitten muutama niitä joiden nimestä ei ole minulla hajuakaan. Ihan virheetön pinta ei tullut vaikka on näinkin yksinkertainen malli, mutta eipä sitten tarvinnut erikseen lähteä tekemään uniikkia leimaa. Tikkaukset tuli käsin, oikein valtavan luovasti ojaa pitkin.

Oltiin miehen kanssa lomailemassa.Tuntui kuin olisi menty kipsiin kaikesta ihanuudesta ja meinattiin joutua myydyiksi mutta onneksi kukaan ei ostanut. Taisi olla liian korkea hinta.

Lattioita tuli taas kuvattua, taidokkaita kuvioita. Tämä palanen on Sienan tuomiokirkosta.

Ei mitään uutta auringon alla: jo muinaiset etruskit tunsivat peukuttamisen. Tuhkauurna todisteena.

Lisää kuvia löytyy Maailmalta -sivulla.

Ihana auringonpaiste tänään! Kauniita syyspäiviä kaikille ja hyvää suppilovahverosatoa!

PS. Kiitos kommenteistanne! Niitä on niin mukava lukea.

Koukussa...

...treppenviertel-sukkiin: niitä täytyy kokeilla eri langoista ja eri kokoisia. Nämä tuli monivärisestä Austermann Step -langasta, 75/25 villa/polyamidi, aloe veralla ja jojoba-öljyllä käsiteltyä.

Novitan Puro-lankoja olen joskus innostunut hankkimaan, mutta villatakin teko on jäänyt kesken. Nyt neulon langoista ÄitiTeresa-peitonpalasia telkkarin ääressä. Värien vaihtuessa lapuista tulee mielenkiintoisia, niin tilkkuilijan näköisiä.

Viikonloppuna olimme miehen sisarustapaamisessa Vakka-Suomen merenrannassa. Parasta seuraa, parasta ruokaa, paras paikka ja paras syyssää, kyllä silloin on tunnelma väistämättä kohdallaan!

Aamu-usvaa vielä merellä

  

Kauniita syyspäiviä!

Kilta-ilta

Tavattiin kiltalaisten kanssa kesän jälkeen, päivitettiin kuulumisia ja sovittiin kokoontumiset. Paikalla oli myös iso matkalaukku: ahkeran Paraisten QuiltZakke -killan valtava aarrearkku täynnä jouluisia herkkupaloja - hypisteltävää ja ihasteltavaa. Tämä on matkalaukkunäyttely jota Tilkkuyhdistys Finn Quilt ry:n jäsenkillat voivat lainata katseltavaksi. Syyskuun Tilkkulehdessä pitäisi olla juttua ja silloin tämän tiedot varmaan ilmestyy myös Finn Quiltin verkkosivuille. Näyttely aloitti matkansa meiltä, Piikkiön Pilkkutilkuista. Onnea matkaan! Ihania ideoita pullollaan, kiitos paraislaisten!

Kun kaikki on pakattuna, silloin liinat ja isommat työt ovat piilossa pohjalla:

GOD JUL -ruudut olivat puuvillaa ja pohjaruudut pellavaa - meille taitaa tulla samanlainen liina suomenkielisellä tekstillä. Johan tässä saa joulua ajatella, kun syksy jo tuntuu tulevan sateineen...

Mukavia sadepäiviä itse kullekin!

Varustelua ja välipalaa

Liinan taustakankaan puuttuessa saattoi tehdä välipalaksi muutaman kassin. Testataan miten hirsikangas kestää vähän isommassa kassissa, 48x45 ja 15 cm pohjamuotoilu. Tällä kertaa minulla oli 1,3 m pala ja sain siitä kaksi peruskassia, samalla tekniikalla kuin keväällä, ilman vuoria ja vetoketjua. Tällä kertaa kuitenkin reunuksen varassa roikkuu pieni sisätasku (ei näy kuvassa).
Pienistä palasista tuli mieleen kokeilla keväällä opittua vapaatikkausmallia, johon Ulla Niemelän kurssilla saimme opastusta. Sysäyksen kokeiluun antoi tietty se että olen tänä kesänä satsannut varusteluun, ei tietenkään kilpa- eikä sota- vaan ompelukoneen jalkojen. Tähän asti olen pärjännyt tavallisella ja vetoketjujalalla + että toisessa koneessa on erinomainen 1/4" jalka. Nyt olen hankkinut yläsyöttäjän, parsinjalan ja rullajalan. Valtavasti kokeiltavaa!

Sydänkäyrää muistuttavan tikkauksen tekeminen oli tosi hauskaa. Sitä pitää varmasti tehdä isompanakin pintana, Ullan kassi näyttää mukavalta. Pinnasta tulee oikein jämäkkä. Ikean tukevat kangaspalaset sopisivat mainiosti. Nämä tämänkertaiset testipalaset piti tietysti käyttää johonkin ja ainahan on käyttöä pienelle pussille, 15x12x3 cm.

 Tein Tilkunviilaajan blogissaan kuvaamien ohjeiden mukaan, tunnistaako. Kiitos ohjeista!

Tikattu pinta oli niin jäykkä että mitään ylimääräisiä välikerroksia en laittanut. Vuoripuoli ennen vetoketjun viereisiä tikkauksia:

Palat olisivat saaneet olla isommat suhteessa vetoketjuun, mutta aloittaessani en suunnitellut mitään pussia. Tämä saa mennä harjoittelun piikkiin ja kelpaa omaa käyttöön. Toivottavasti kuitenkin rohkaisee jotain toistakin aloittelijaa kokeilemaan.

Kesä on ollut hyvä = sopivan lämmin karhunvatukoille. Niitä tulee runsaasti ja ehtivät hyvin kypsyä koska nyt jo ensimmäiset komeilevat mustina.

Hauskaa viikonloppua kaikille!

Hexagoneja uudella viivaimella

Menin mainostajan (youtube) lankaan ja hankin uuden viivainpaketin. Ei pöllömpi mutta ilmankin olis tainnut pärjätä. Niinpä sitten silppusin jouluisia JellyRoll-kaitaleen loppuja ja rakensin hexagoneja. Nämä hexat saa ommella koneella! Ommellessa huomasin että maltillisemmalla silppuamisella olisi tullut yksi sauma vähemmän mutta enhän leikatessani vielä tiennyt miten näitä järjestelen. (Heikko puolustusyritys - oli vain muutama kuviollinen joita järjestelin erilaisiksi pareiksi.) Tästä voi tulla pienehkö liina, pyyheliinan kokoinen (joka pilkistää sommittelun alla). Edessä on vielä rivien yhdistäminen. Saa nähdä meneekö yhtä helposti kuin elokuvissa. Nämä kaitaleet käytin niin tarkkaan että yhteen hexan neljännekseen tuli ylimääräinen sauma. Tässä hexagonit syntyy siis viivainpalalla D. A:ta käyttämällä saa isompia hexoja ja vielä enemmän ommeltavia saumoja, kuten ohjepaperista näkee. D on mitoitettu valmiille kaitaleille.

Outo tähtikokeilu:

Toisinaan innostun vielä neulomaan. Lankamaailmassa osui käteeni vyyhti jossa oli materiaalina pellavaa 10%, silkkiä 10%, puuvillaa 40% ja viskoosia 40%, Alp Natural, handspun yarn. Mielenkiintoista - käsinkehrättyä viskoosia - taitaa olla käsin vyyhditettyä. Pieni pettymys oli kun eri lankalaadut oli vain solmulla kiinni seuraavassa pätkässä - siis oliko se käsinsolmittua se 'handspun'. Erilaisia pätkiä oli kuitenkin kymmenkunta niin että olihan siinä jotain mielenkiintoa. Etsin verkosta Domino-neulemallin kun en enää luottanut omaan muistiini ja syntyi tämä päällinen 40x40 tyynylle. Se siitä kokeilusta. Tilkkuilijan neulemalli. Ruudut kiertää molemmin puolin. Sen verran tämä summittainen ruudun mitoitus on pielessä että kaksi kulmaa vain on terävää ja kahdesta tuli tylppä.

 

Mietin edellisen postauksen peitettä kun olitte niin positiivisia kommenteissanne - kiitos niistä. Loppujen lopuksi se oli varmaan se väritys mikä petti minut. Luulin että siitä tulis lilampi (mikä vesi?) mutta eihän siitä voinut tulla kun lilat kankaat loppuivat niin pian. Ajattelen jospa saisin siihen vaikka lilamman (??) reunuksen...

Sääennuste lupaili että on vuoden viimeinen kesäinen viikonloppu. No nautitaan sitten siitä!

Hyvää viikonloppua!