Thai-silkkiä

Näitä samoja kangaspaloja työstetään jo kolmannessa polvessa.

Mummuni on aloittanut kukkatarhaa jo 60-luvulla, 
äitini suunnitellut käyttävänsä suorakaitalepaloja 90-luvulla
 ja minä aloittelen nyt omia kuvioitani, kohtuullisen tarkasti 30 vuoden syklissä.

Ensin löysin laatikoista pienet näytepalat, joista saisin ehkä pienen pussukkapinnan, 

mutta sitten löytyi myös uskomattoman suuria näytteitä. 

Ei taida nykypäivänä enää olla jaossa näin isoja näytepaloja. 

Pesin kaikki että sain pois ne liimat mitkä ylipäätään lähti.

Omatekemät pahvimuottini eivät olleet ollenkaan tarpeeksi tarkkoja, silkki on sen verran vaativa materiaali.

Kahteen kertaan yritin, sitten ymmärsin etsiä verkosta löytyykö valmiita templaatteja ja löytyihän niitä.

Unkarista tilasin muovisia, google-kääntäjän avulla ja jännitin mitä tulee. 

Ihan meni niinkuin oli tarkoituskin! 

Nyt pitää itse tehdä enää pienet neliöt ja se on sentään paljon helpompaa. 

Tästä riittää käsinompelua pitemmäksi aikaa. 

Jospa saisin kuitenkin jotain valmiiksi asti. Vaikka tyynyn tai kaksikin.

 Ennusmerkit eivät ole erityisen rohkaisevia mutta ehkä kolmas kerta toden sanoo...

Äidin juhlamekko 60-luvulta on hyvässä tallessa - tarjoanko vintage-liikkeeseen...

Rakensimme vanhoista tiilistä hiekkalaatikon viereen rappioromanttisen istuskelupaikan.

Aiemmin laatoitus ja tuolit oli hylätyssä hiekkalaatikossa ja tiilet kasvimaan poluilla, mutta nyt kasvimaalle on istutettu perunaa ja hiekkalaatikko on taas oikeassa käytössä. Seuralaiselle on tässä istuskelumahdollisuus.

Lapsenlapsi hyväksyi paikan heti, hänelle se oli selvä retkipaikka.

Kesätoiveena aurinkoa ja sadetta, sopivassa suhteessa!