Puff-ankkalampi

Opistotöitä on tämäkin. Vauvanpeittokoko riitti minulle kokeiluun. 

Sain käytettyä pieniä sinisävyisiä paloja. Kehä rakentui sen mukaan mihin värit riittivät. Palleroiden takakankaaksi saattoi käyttää kaikenlaisia ohuita kangasjämiä. Ne eivät näy ollenkaan valmiissa työssä. Toinen hyvä juttu oli, että täytteeksi sai käytettyä huomattavan määrän leikattuja vanusuikaleita, joita aina jää peitoista. Ohjeessa varoitettiin vauvalle liian raskaasta peitosta, ja toden totta, painoa kertyikin hämmästyttävän helposti. Siksi pallot eivät ole täpötäysiä.

Kiinnitin päällisen vanuun joka toisesta risteyskohdasta pienellä "tähdellä". 

Näin sain langanpäät siististi piiloon takakankaan alle. 

Takakankaan (lakanakangasta) tikkasin sitten kevyesti palleroiden pohjiin, 

sen verran että pysyy paikoillaan. 

Vanun tasasin pari cm yli reunan ja siihen käänsin takakankaan reunukseksi. 

Valmiin peiton koko on 67x100 cm. 

Ihan hauska työ, vähän erilainen vaihteeksi. 

Kaikkein parasta kuitenkin on että peitto on jo käytössä!

Tähän löytyy verkossakin hyvä ilmainen ohje, Lo & Behold Stitchery. 

Siinä on tehty iso sängynpeite. Ihana, mutta työläs. 

Vaan eihän tässä mitään helppoja haetakaan, kunhan on hauskaa tekemistä!

Sitten taas yksi pieni nuppupeitto. 

Nyt oli opistossa esillä Mondrian-tyyli, mutta minulla välikaitaleet ovat edelleen valkoiset. 

Varmempi jättää vauvanpeitossa musta pois. Jotain muuta sitten mustalla kaitaleella. 

Mondrian-style löytyy Pinterestistä ja monesta blogistakin, 

ainakin tämä oli yksi harvoista "secured" paikoista.

Iloisia kevätpäiviä!