08 kesäkuuta 2025

Nesessäärit


Kun lähes pari vuotta sitten tyhjensimme sisarusteni kanssa isän kotia, otin sieltä huostaani hänen solmionsa ja arvelin, että voisin jakaa niitä heille jossain muussa muodossa.

Se toteutui nyt. 


Purin solmiot auki, pesin ja silppusin silitetyt palasiksi. 
Järjestelin tukikankaan päälle,
 tikkasin huovan ja vuorikankaan kanssa ja ompelin nauhaa rajoille. 




Silkkiset palaset olivat kovin kurittomia. 
Pyrkivät esiin nauhan alta ja jouduin monta kertaa laittamaan tukiompeleita. 
Olisi pitänyt olla isompia paloja, mutta ajatus tässä nyt oli tärkein.


Kolme nesessääriä on nyt valmiina.
Muistot elää papan solmioissa: oli häitä, 
ristiäisiä, rippijuhlia, ylioppilasjuhlia, syntymäpäiviä,
hautajaisia ja se solmio joka oli isälle kaikkein mieluisin.







Toukokuussa kävimme Helsingissä Reidar Särestöniemen 100v näyttelyssä 
Didrichsen'in taidemuseossa. Vahvoja töitä, ihan kaikki.


Tunturimaisemat puhuttelivat minua eniten.



Maailman ranta, 1970



Asuntokaltio 1977



Sudet laulavat viimeisen laulunsa, 1974

Näyttelytiedoissa "...se on minun kulmatöitä. ja siitä voisi sanoa että huikeampaa ikävää ja tuskaa ei ole mishän. Ja komeampaa kuutamoa ei perkele nouse mishän minun tauluissa."




Talon ikkunoistakin avautuu hieno maisema. 
Tällä kertaa meri on vihreä.


Tätä kirjastonurkkausta voisi vaikka kadehtia!
Oikealla näkyvä epäselvä juova on suihkulähteen vesipatsas.


Kiinanpionien kukintaa meillä.


Mukavia kesäpäiviä!

 

 


4 kommenttia:

  1. Kovan homman olet tehnyt solmioiden kanssa, purkanut, pessyt, silittänyt, huh-huh:) Lopputulos on kuitenkin sen arvoinen, kauniita ovat kaikki ja mikä mikä muisto niihin sisältyykään:)
    Hienoja tauluja ja mikä maisema ikkunasta näkyykään mutta kirjastonurkkausta kahdehdin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, homma ei tuntunut isolta kun pikkuhiljaa etenin. Visio käytöstäkin muotoutui vasta kun näki minkä kokoisia kankaita oli koossa :) Museoreissu oli kaikin puolin mieleenpainuva!

      Poista
  2. Tiedän, että solmiot ovat usein liukasta kangasta (silkkiä), jonka ompelu ei ole helppoa. Hyvin olet onnistunut ja kunnioittanut näin isäsi muistoa.
    Harmi, etten ennättänyt tuonne näyttelyyn.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika pieniä ruutuja sain monista solmioista kun halusin leikata lankasuoraan. Nyt tietäisin paremmin mutta se juna meni jo.
      Särestöniemen töitä on nyt esillä muuallakin Suomessa, Kittilän lisäksi, mm. Mäntyharjulla.

      Poista

Kommenttisi ilahduttaa aina! Kiitos!