Sydämellistä

Naapuriin oli tulossa lapsenlapsi. Kysyivät varovasti vieläkö teen peittoja. 
Kyllä kyllä, jokaisella lapsella pitäisi olla oma pieni peitto, "baby blanket" sanotaan Atlantin takana.

Sain ompeluun vapaat kädet, vain keltaisen käyttöä pyydettiin rajoittamaan. 

Heitä miellytti aiemmissa peitoissa ne kuvat, joita lapset löysivät itsekin vähän vanhempina. 

Ideoita hakiessani päädyin sydämeen.

Paperilla tämä suunnitelma näytti hyvältä mutta toteutuksessa ajauduin melkoisiin vaikeuksiin. 
Aivan valtavasti saumoja. Hylkäsin koko idean ja käytin sydämet nuppupeittoihin.

Sydämissä saumanvarat kääntyivät kyllä sujuvasti, mutta olihan niitä paljon. 

Pala on leikattuna 2". Valkoinen on tässä I:n Ditteä.

Muutama sydän lisää ja pikkupeittoja tuli 4, kooltaan 44x44 cm. 

Punaisista tuli vähän turhan pulleita kun vanu oli paksumpaa. 

Takana on pehmeä flanelli, ompelu pussiksi. 

Opistolla kerätään lahjoitusta TYKS:aan vastasyntyneiden osastolle.

Tämän yhden pikkupeiton annoin naapuriin, varsinaisen peiton kylkiäisenä. 

Pieni tyttövauva saa sen tuleviin nukkeleikkeihinsä.

Lopullinen sydänpeitto tuli Simple heart -mallilla.  Toivottavasti se ei ole liian valkoinen. Värinkeräyslappujen kanssa pesu varmasti onnistuu. Valkoinen on Conan Cottonia ja sydämissä toisetkin lapsenlapset löytävät tuttuja kuvia. 

Taustakangas on käsityöpuuvillaa ja peiton koko 90x105 cm.

Pienten peittojen teko on ihan parasta!

Kakkosena tulee pienten sukkien neulominen. 
Nämä 8 paria meni päiväkodin myyjäisiin, kaikenlaisista jäännöskeristä tehtyjä.

Terveisin kaksinkertainen isoäiti.

Sydämellistä joulukuun juhla-aikaa!