Näpertelyä

Meillä oli aikoinaan ihan valtava määrä palloja, kaikenlaisia.

Joten oli ihan pakko väkertää pikkumiehelle pallo.

Kehuvat että tähän voi tarttua pienelläkin kädellä.

Ei ole vielä testattu meillä.

Mutta siis, olen päässyt mummo-kastiin. Suloista!

Tämän tekeminen oli kyllä aikamoista näpertelyä.

Kaarevia saumoja, 12 palaa täytettävää.

Täyttömateriaalista ei ole pulaa 

kun olen säästänyt peitoista kertynyttä ylijäämävanua.

Syömäpuikolla täyttö sujuu mainiosti.

Mutta entäs kokoaminen?!

Siinä meinasi mennä hermot, 

vaikka olen kyllä aika pitkäpinnainen, mielestäni.

Ihan äsken näin jossain ohjeen 3x3 -osaisesta pallosta,

mutta sitten en enää löytänyt missä se on!

Eikä ollut eka kerta kun joku malli häviää.

Jos joku tietää mitä palloa tarkoitan,

olisin iloinen vinkistä miten sen löytää.

Killassa ommella surautimme 6-kulmaisen patalapun.

Näppärää kuin mikä! Ja kangastakin kuluu mukavasti!

Sinisen olen tehnyt joskus vuosia sitten.

Siinä olen tikannut lopuksi aukot kiinni.

Nyt tein värikkään version

ja kotona vielä Marimekoista pyöreän.

Nämä kaksi on vain käännetty, ei vielä mitään tikkauksia.

Taustana vain yksi kangas.
Jos malli ei ole tuttu ja joku tahtoo kuvan tekemisestä,
kertokaa. Voin laittaa tänne postauksen.

Syksyistä ruskeaa tuli isoon pussiin,

jonka pinnat rakentuivat monista vanhoista jämäpinnoista.

Toinen puoli on vähän punertavampi.
Pussilla on virka käsitöiden kuljetuspussina.
Monta kertaa ovat entiset olleet tuskastuttavan pieniä
 ja muovipussit ovat kiellettyjä.

Sisällä on pieni tasku.

Kokeilin ohuen laukkuhuovan kanssa konetikkauksia.

Sivulla linjat olisivat voineet osua paremmin kohdakkain

mutta olin nimenomaan yrittänyt toisen puolen ompeleita vähän harvempaan.

Amiraaliperhonen lämmitteli omenapuussa kun keräsin satoa.

Meilläpäin on joku levitellyt isoja lakritsipaloja pitkin peltoa!


Kaunista syksyä!