Ensimmäinen tyynypari tuli uunista ulos, Elizabeth Hartman'in Fancy Forest -blokeilla.
Nyt paljastui missä kukkapellossa siili on taapertanut.
Ei mennyt ihan kivuttomasti vetoketjun ompelu.
Huomasin, että siitä onkin to-oosi monta vuotta, kun viimeksi tein tyynyn.
Mutta yhdellä purkamisella päästiin ja sitten kelpuutin.
Toiseen taustakankaaseen tuli ylimääräinen kuvio,
kun siinä sattui olemaan keskellä haalistunut raita, jostain pitkästä pakallaolosta.
Leikkasin sen pois ja kiepsautin palat toiseen asentoon.
Tai siis ihan alkuperäisen suunnitelman mukainen juttu tämä kuvio.
Tyynyt ovat kooltaan 45x45 cm ja kaikki kankaat tietysti Marimekkoja, hyvin eri-ikäisiä.
kukaan ei edes kehdannut peesata häntä, olitte niin kohteliaita.
No Marle saa tietysti palkintonsa, ennen pitkää.
Kaupunki oli siis Raahe.
Kuva on otettu äitienpäivän aikaan ja todistettavasti silloin oli vielä jäätä Perämerellä.
Ajattelin että jos joku vaikka sattuisi tietämään, että Raahessa on yksi KORKEA asuintalo.
Sen 13. kerroksessa on ravintola, josta kuvasin maisemia.
Näköalatasanne sen yläpuolella ei ollut auki.
Tämä Tornitalo oli olemassa jo minun lapsuudessani (rakennettu 1958) ja kävin
nyt vähän niinkuin nostalgiamatkalla yläilmoissa.
Kivisilta puolestaan on Pattijoen keskustassa. Pattijoki taas on entinen itsenäinen kunta Raahesta pohjoiseen, Ouluun päin. Nykyään se on osa Raahea. Silta on Pohjois-Suomen vanhin kivisilta,
rakennettu 1896-7 ja nykyään käytössä kevyen liikenteen siltana.
Että sellaista pientä Suomi-tietoutta, Perämeren rannikolta.
Muissakin blogeissa olen lukenut suomalaisista paikoista, ei-niin-tavallisista kuvakulmista.
Haastanpa teidät esittelemään jotain mitä epäilette että emme tunne.
Kun kesäreissuillanne kuitenkin liikutte ympäri Suomea,
esim. iki-ihanien Meidän maamme-kuvausten innoittamina.
Muissakin blogeissa olen lukenut suomalaisista paikoista, ei-niin-tavallisista kuvakulmista.
Haastanpa teidät esittelemään jotain mitä epäilette että emme tunne.
Kun kesäreissuillanne kuitenkin liikutte ympäri Suomea,
esim. iki-ihanien Meidän maamme-kuvausten innoittamina.
Pian saadaan mansikoita ihan läheltä, pieniä...
ja vähän isompia!
Esittelenpä vielä upean verkon, joka ilmestyi yhdessä yössä tomaatin ja mansikan väliin.
Nipin napin kamerani pystyi sen tallentamaan.
Aurinkoisia kesäpäiviä!
Kohti mukavia kesätapahtumia!
Enpä olisi arvannut Raahea. Esiäitini lähti Raahesta noin 1870, joten sinne ei ole ollut kontakteja :) Fancy Forestit ovat söpöjä, mutta en usko että ryhdyn tekemään niitä, vaikka minulla on ollut mallivihko kohta vuoden verran.
VastaaPoistaVaikuttaa siltä että sinullakin voi löytyä sukulaisia Raahen seudulta :)
PoistaNäihin eläimiinkin voi jäädä koukkuun kun kokeilee aina uusia värejä.
Ihanat tyynyt ja niin kivat kankaat olet niihin valinnut! Pirteät ja hauskat:)
VastaaPoistaNäihin eläimiin ei tunnu kyllästyvän :)
PoistaSöpöt eläimet ja mukavasti sulassa sovussa.
VastaaPoistaJoo, nämä ovat oikein sopuisia kavereita! Ihan mitä vain voi laittaa vierekkäin.
PoistaKyllä Marimekot taipuvat joka lähtöön. Kauniita tyynyjä. Raahe on jäänyt näkemättä kokonaan.
VastaaPoistaMarimekoista on moneksi - ihan pieniin palasiin saattaa olla jäykkää, mutta nämä vielä onnistuu. Kyllä on minullakin käymättömiä paikkoja Suomessa.
PoistaAlimmaisessa kuvassa verkko näkyy tosi kauniisti!
VastaaPoistaKun Marle arvasi Raahen kysymykseesi kävin googlettamassa Raahen kirkkoa niin totesin että oikeassa ollaan, turha lähteä asiasta kilpailemaan;)
Noita eläimiä ollaan täälläkin ommeltu ja muutaman kun saisin vielä tehtyä niin pääsisin yhdistelemään blokkeja. Hitaasti tuntuu työ etenevän:)
Olisit hyvinkin voinut osallistua kun sinulla oli sitten jo varma tieto :)
PoistaNämä eläimet ovat niin hauskoja ommeltavia - eihän niitä malta lopettaa!
Ihanat tyynyt, todella herkulliset väriyhdistelmät!
VastaaPoistaKiitos, alkukesän luontokin on yhtä heleä!
PoistaHieno valinta tehdä tyynyt noista söpöistä eläimistä! Siilin piikit ovat ihanan kukalliset. Tunnistin heti marikankaaksi. Hämähäkki on auttanut sinua ja viritellyt rastasverkon mansikoiden suojaksi. Raahen arvasin kahdesta syystä. Tätini asuu Pattijoella ja näytti viimekesänä valokuvia kotiseudultaan ja Raahesta, jossa oli äitinä kanssa retkeilleet. Muistelin nähneeni tuollaisen kirkontornin ja nyt kun on näytillä maisemakuva, niin tunnistaisin paikan varmasti. Ja toinen syy on se, että muistelin sinun vierailleen siellä suunnalla. Pattijoen siltaa en ole edes kuvissa nähnyt, vaikka kovin on hieno ja vanha. Oi, nyt luen, että Irma on oikein googlannut tuon! En tajunnut, ihan vaan hataran muistin, päättelyn ja osin onnenkin nojalla tässä on menty. Äitini on lapsosena asunut jonkun hetken Raahessa. Ihanaa olla voittaja!
VastaaPoistaSaat palkintosi ennen pitkää, postissa tai muuten! Malta vaan odottaa :) Sinullakin siis osoittautui olevan linkkiä Raahen seudulle.
PoistaHienoa, ennen ymmärtänytkään sitä rastasverkoksi! Eläinten ompelua ei malta lopettaa :)
Voi miten ihanat nuo tyynyt! Tämä onkin hyvä vaihtoehto isolle työlle. Väritkin on tosi kivat. Kerran olen käynyt Raahessa mutta eipä kellot soineet yhtään:)
VastaaPoistaMinulle sopi nyt hyvin tällaisten pienten töiden tekeminen! Marivärejä on hauska yhdistellä.
PoistaHienot tyynyt! Juuri tänään ajattelin, että pitäisi harrastaa enemmän kotimaan matkailua.
VastaaPoistaKiitos! Minua houkuttaa matkaan kovasti ne ilmakuvaukset, jos sais maanpinnaltakin samaa fiilistä.
PoistaKiitos ideasta käyttää eläinblokkeja! Kivat tyynyt, ehkä minunkin blokkikokoelmastani muutama eläin päätyy tyynyyn.
VastaaPoistaAjattelin kokeilla miltä eläinten teko tuntuu, jaksaako tehdä peitoksi asti. Saattais vaikka jaksaakin :) Helposti sinullakin voi tulla muutama ylimääräinen :)
PoistaIhanat tyynyt!
VastaaPoistaKiitos! Blokit on niin kivoja :)
Poista