Opistolaisia

Turun työväenopiston takapihakin sai syksyllä muraalin, kun kaupunkiin tehtiin niitä useampia.
Asialla oli tietysti oikeat muraalitaiteilijat.
Opiston tilkkuilloissa on puuhailtu yhtä sun toista syksyn mittaan. 

Oma ehtimiseni olisi voinut olla parempaakin, mutta tiedättehän sen haastetyöni.

Yhdessä ommeltiin ketjublokkeja joista saattaa rakentaa erilaisia kuvioita.
(Sisäkuvassa kankaista tulee aivan eri värisiä, mutta ketjut näkyy.)

Kokeiltiin  siksakkeja.

Kangasvalinnat vaikuttavat kovasti kuvioihin. Nauhojen yhdistäminen on minulla vielä kesken, 

eikä ole oikein hahmottunut sekään mihin pintaa käytetään.

Verhoksi olen tehnyt siksakkia aiemmin kaikkein helpoimmalla tyylillä.
Mietin silloin miten saisin mansikka-vadelma-kirsikka-kankaan käytettyä niin  että kuvio säilyisi
 ja siitä lähti tämä rakennelma.

Pojagi-töitäkin opeteltiin. Tämä on yhden kurssilaisen kaunis läpikuultava ikkunataulu.
Jospa ehtisin ensi vuonna toteuttamaan jotain pojagia.

Huomasin kuitenkin, että olenhan minä käyttänyt katesaumaa vaikka en ole tiennyt pojagista mitään,
mm.  hameessa ja pitsiverhoissa.

Nuppupeitteitä syntyi satakunta. Vähän aikaa ovat olleet esillä "näyteikkunassa".

Himmelirakentamista kokeiltiin syksyn viimeisellä kerralla.

Aivan ensimmäinen yritys minulle oli Miisa-niminen pallo.
Ei ole aivan helppoa tämäkään!

Nimpparipäiväkin meni marraskuun pimeydessä. Aivan suunnattomasti piristi ihanan ystävän pehmeä kirje! Siellähän oli tietysti kangastilkkuja ja malli peitoksi ketulle. Meidän kulmilla onkin liikkunut kesyhkö kettu, joten voikukka-aikaan alan jännittämään, löytääkö kettu peittonsa.

Kankaat olivat niin mallin mukaisia!

Itsekin olin ollut kettuteemassa mukana, kun EK:ssa en pystynyt ohittamaan näitä veijareita.

Ja sitten vielä Suomen Turusta:

Hyvää itsenäisyyspäivää 6. joulukuuta!