Marraskuu on keltainen

Nyt kun resurssipalat ovat hyvässä värijärjestyksessä on tosi helppo poimia paloja värien mukaan.

Pitihän tuo testata pussukoilla kun Tilkuista totta -blogissa annettiin siihen vihje.

Nämä väriteemat ovat osa Finn Quilt'in Ommellaan yhdessä -kamppanjaa.

Lähdin työhön vetoketju edellä. Katsotaan millaisia laatikosta löytyisi.

Marraskuu on keltainen. Vetoketju on 18 cm. 

Tikkausta harjottelin ompelemalla pintaa kiinni pehmeään huopaan.

Palat on ovat enimmäkseen neliöitä koska olen usein leikannut jämät erikokoisiksi neliöiksi.

Meinasi tulla aika syvä pussi, joten ompelin reippaan pohjamuotoilun.

Lokakuu oli vihreä. Vetoketju on vain 7 cm.

Malli on s.o.t.a.k handmade Small pouch, joita olen tehnyt ennenkin.

Jos ei kolikkokukkaroa enää tarvitse niin korttikin tänne mahtuu.

Pehmusteena on aika ohut vanu.

Syyskuu oli sininen. Vetoketju on 15 cm.

Tässä on modifioitu s.o.t.a.k handmade Devon Pouch -mallia, etutasku puuttuu.

Jouduin lisäämään vetoketjun loppupäähän kangaspalan jälkeenpäin kun siellä oli niin kova muovinen pääty.

Spiraalitikkauksen ohje on Tilkunviilaajan blogista. Kiva tikkaus olikin!

Elokuu on ollut harmaa, huom. tyylikkään harmaa. Vetoketju on 18 cm.

Nyt oli ohjeena s.o.t.a.k handmade Olivia Pouch, vetoketjun mittaan sovitettuna.

Ja tyylikäshän siitä tulikin!

Pussit noudattavat värikoodia sisuksia myöten.

Tuli aika monta linkkiä. Kunnia sinne minne se kuuluu. Vain toteutus on minun.

Mieli tekee käsityömessuille, mutta jään pois.

Olen saanut rokotukset, mutta minua terrorisoivat he jotka eivät ota rokotusta.

Kenen oikeuksia poljetaan?

Tsemppiä pimeyteen!

Värikkäät

Onneksi muistin värikkäät korit. Viime kertaisesta sinilila-pinnasta ne muistui mieleen. Se pinta oli kuitenkin vääränmallinen.  Tilkkureppu-blogissa kerrottiin ohjeesta joka on vapaasti käytettävissä. Se olikin hyvin sujuva ohje. Kori syntyi vauhdikkaasti.

Kaikkein hauskin vaihe on ensimmäinen: kankaiden valinta. 

Minkä värisiä paloja löytyy, minkä värisiä koreja tarvitsen ja minkä värisiä syntyy! 

Paloista ei ole pulaa! 

Huopaa täytyi hankkia lisää ennenkuin sain tehtaan pyörät taas pysähtymään.

Ompelua vauhditti myös stand-up-komiikka, kun Ismo Leikola luki minulle omaa ja vaimonsa hauskaa kirjaa Suo, kuokka ja Hollywood.

Niin nautin tästä värikkäästä rivistä! 

Siitä viime kertaisesta palasta tuli kuin tulikin tabletille pussi! 

Vanhalla kätevällä mallilla.

Pinnan tikkasin kiinni laukkuhuopaan.

Ulkolyhdyissä on kausivalot jo sytytetty. Loistavat mukavasti pimeydessä.

Mukavaa marraskuuta!

Vai pitäisikö sanoa parraskuuta...

(vs. Movember)

Ja tietysti - rauhaisaa Pyhäinpäivää. 

Lokakuu

 

Blogin historiaa katsellessani huomasin että olen postannut jotain joka kuukausi siitä lähtien kun aloitin tämän päiväkirjan. Tänä vuonna näytti uhkaavasti lokakuu jäävän väliin. Jotainhan on kuitenkin aina tekeillä. 

Käsityölehdessä oli mukavannäköinen tunika, siitä voisin selviytyä... Kaapissa oli hyvin hillottu neulos. Varmaan lähes 10v sitten se osui silmiini Forssan Kankaisessa. Niin kaunis punainen - en voinut jättää sitä ostamatta. Nyt siinä oli vielä hintalappukin kiinni: 20 euroa!

Saumuri reippaasti esiin ja hommiin! Kaksoisneulakin löytyi helposti ompelukoneeseen. Ja saumuri toimi upeasti - yhtään ei langat menneet poikki!

Pitkästä säilytyksestä on jälki: keskietupuolella taite, mutta ei se minua haittaa kotikäytössä. Väljyys on minulle mieleen - tässä voin hyvin mennä ovelle, jos nyt joku sattuisi soittamaan kelloa.

Sukkia on valmistunut tosi vähän. Osaksi syynä ovat nämä lilat, joiden kuvio osoittautui ikäväksi tehdä.

 Ohjekaan ei ollut ihan nappiin: itse sai laskea että kuvio jatkuu oikein jalkapöydälle = kantapää tulee oikeaan paikkaan.

Kirjavat olikin aloitettu jo edellisessä sukkapostauksessa huhtikuussa.

Ompelutilan siivous päätyy usein uuteen hommaan. Mitäs jos yhdistelisin näitä... Nyt on vielä epävarmaa tuleeko tästä kansionpäällinen, tabletti vai kenties tabletin päällinen...

Nauttikaahan turvallisesti tulevista käsityömessuista!

Cascade - vesiputous

Sinistä tulee vieläkin. 

Tämä ei varsinaisesti ole ollut kesken kun sitä ei ole oikein aloitettukaan silloin kun kankaat hankin.

 Malli (Cascade, SpringLeaf Studios - huom 2012!) tuli heti Pinterestistä 

mutta ajattelin laittaa kolmiot yksivärisistä kankaista

 ja niitä tuli minulle vasta näin paljon myöhemmin. Ja niin pääsin hommiin. 

(Alareuna ei ole mahtunut kuvaan.)

Blokkien koko määräytyi niin että 28 cm kuviokangas tuli käytettyä mahdollisimman tarkkaan.

Mielessäni kutsuin tätä koko ajan Kaffe Fassett -työksi mutta huomasin

että kaikki kankaat eivät suinkaan olleet hänen kuosejaan.

Vain Rowan oli yhteisenä nimittäjänä. Ja laatu - niin ihana pehmeys ja sileys.

Pieni 2-vuotias nasselikin painaa usein poskeaan pintaa vasten kesken leikkien.

Takakankaana on italialaista paitakangasta - sama pehmeä sileys kuin pinnassakin.

Ikkunan edessä valo tuo esiin lasimaalauksen.

Peiton koko on 122 x 176 cm.

Seuraavaksi vähän enemmän värejä.

Loistavaa syksyä!

Tilkkupusero ja suoraa ommelta

Monenlaista tuntuu löytyvän varastosta.

Kuinka olenkin niin täydellisesti unohtanut puseron??

Oliskohan tämä sitten ollut se ensimmäinen tilkkutyöni? 

Elettiin 1960-lukua ja muistan nyt, että lehdessä oli kuva jostain samantapaisesta.

Järjestin tilkut paikoilleen ja mummu toimi ompelijana.

Marikankaita, tietysti, tarvinneeko mainita.

Puseroa ei ole paljon käytetty, ja nyt se on liian pieni.

Äidin tallentamista aarteista löytyi hänen tekemänä pitkän mekon osat.
Enpä tiedä miksi tämä on jäänyt kesken.
Menee mietintään miten näitä käytetään.
Minulle tuli kuitenkin hieno löytö siivouspalkkana!

Onko tarpeeksi tikkauksia? 

Suoraa en osannut ommella mutta palat ovat nyt kiinni.

Mistä tulikin kuvaruudulle taas kassinompeluvideo...

Pitihän se kokeilla.

Vuori ja pinta ommeltiin sivuista kerralla yhteen;

kyllä se sujui, vaikka epäilin.

Tässä tuli taas todistettua, liimakankaan käyttö ei sovi minulle.

Jämäpalat eivät tietenkään pysyneet kunnolla kiinni.

Olisi pitänyt harsia. Jos sen olisin tehnyt, olisin ehkä jatkanutkin Boroa.

Nyt tuli tätä koneommelta.

Ensi kerralla teen Boroa.

Jatketaan harjoituksia!