Aluetapaaminen Huittisissa

Lauantaiaamuna aikaisin rapsutettiin jäätä tuulilasista ja suunnattiin nokka kohti Huittista. Ei sentään tarvinnut itse ajaa sinne asti, tilausbussi poimi muutaman kilometrin päästä. Reipas tilkkuilijajoukko liikkeellä, oma tapahtuma tiedossa. Ja just sitä saatiin mitä odotettiin: hienoja näyttelytöitä, innostavia opastuksia, reipasta kulttuuria, maukasta ruokaa ja kaikki ne ihanat tilkkuystävät ympärillä! Ja ostoksiakin tehtiin, vaikka moni yritti jarrutella "Mulla on kyllä jo kaapissa kankaita", mutta ne nyt vaan oli niiiin ihania ja ihan meitä varten!

Tilkaplikat olivat kutsuneet meidät Huittisten kaupungintalolle.

Huittisten maisemaan kuuluvat joet. Vesi ei useinkaan näytä siniseltä, mutta pitsi, se kuuluu asiaan. Pitsiä oli käytetty monessa työssä ja aivan kertakaikkisen ihanasti. Kuvissa on vain pieni osa tai osia esillä olleista töistä. Töitä oli niin paljon että alkoi epäilemään olenko nyt varmasti nähnyt kaikki. Ujoja tekijöitä, ei mitään nimiä näissä kaupungintalolla esillä olleissa. Oli kyllä yksi kansio josta kävi ilmi että monet työt olivat Aune Puntalan. Jäin miettimään olisiko ollut joku muukin kansio...

Niin ihanasti ollaan perushirsimökin äärellä, ruutupaitaa.

Tämä taas näyttää niin japanilaiselta! Ympyrät alikeompelulla.

Tämä tyyny oli löytänyt juuri oikean sohvan! Hienot solmut!

Hyvää päivää! Me olemme krottimollikoita, jos ette tunteneet! 

Neula pysyy hyvin ahkerissa käsissä. Hexagoneista kilta työstää myöhemmin nuppupeitttoja sairaalaan.

Kirjastossa vähän kauempana oli Aune Puntalan näyttely Kaarevat saumat, 29.10 asti. Kaikista ihanuuksista näytän nämä kukat. Voi kun osaisin! Kukkakankaat näyttivät itsevärjätyiltä.

Muutamia kuvia töistä joita toiset killat toivat näytille. Kaikista en onnistunut nappaamaan kuvaa, eikä nämäkään mitään priimoja ole - johtuu ihan tästä reportterista itsestään. Raumalaiset esittelivät kuinka heille pääsee muutenkin kuin maateitse. Jos olit keväällä tilkkupäivillä, varmaan näitkin tämän luonnossa.

Turussa on muutamana keväänä ollut puiden koristeluviikko Aurajoen rannassa. Näillä paneeleilla Turun Täysintilkut koristivat yhden puun 2 metrin matkalta (siis kaikki ei näy tässä).

Paraisten QuiltZakke vietti kesällä retriittiä mikä ei tainnut tavoitella hiljaisuutta, koska niin monta upeaa kaleidoskooppityötä oli syntynyt. Sopiva kangas, joka usein näyttää aivan kammottavalta sekamelskalta, ja simsalabim, tilkkuilija taikoo ihmeelliset kuviot esiin!

Raisiosta tuli tämä herkkä kukkatyö. Minulle kolahti kun kuulin että se on koottu Marimekon näytepaloista. Ja eikun kaivamaan, millaisen itse saisin kasaan!

Arvauksia, mitä tämä on!

No sehän on tilkkuystävän liivi! Pintaan on kuulemma saatu vinkki Marja Matiisenilta Virosta. 

(Aula on jo autio, kun olemme aivan viimeisiä ...)

Nämä langat eivät olleet myytävänä. Niitä ja muita ihmeellisiä tavaroita saa ihailla Virtasen kaupassa Huittisten keskustassa. On siellä ostettavissakin olevaa tavaraa. Ei kuitenkaan ihan niin monenlaista kuin silloin ennen. Kannattaa ehdottomasti käydä jos sielläpäin liikkuu.

Tässä kauniissa talossa luki Nuorisoklubi oven päällä - en astunut sisään.

Huittisissa ei mitenkään peitellä hulluutta.
Ensikertalaiset saavat varoa kolaria tässä liikenneympyrässä.

Ai niin, ne ostokset!

Se "ehdottomasti kokeiltava" -lista kasvoi taas. Mihin tässä vielä joutuukaan!

Suurkiitokset Tilkaplikoille valtavan mukavasta päivästä! Ideoita, niitä tuli pää täyteen!
Läksiäisiksi saimme vielä leipää evääksi ja infoa että osaamme toistekin Huittisiin.

Monet naurut vielä hersyää kun muistelemme kaikkia niitä railakkaita juttuja mitä kuulimme huittislaisista ja vähän muistakin!

Kiitos, kiitos! Ihanaa että killat jaksavat nämä järjestelyt!

PS. Blogilaisista oli mukana ainakin Tarjan Tilkkupuutarhan kirjoittaja, huomaan.
PSS. Ja Ulla's Quilt World'in Ulla.