22 kesäkuuta 2015

Pitsiverhot

Mökillä on parissa ikkunassa kesäverhoina vanhoja lakanoita. Joku on kutonut kankaat itse, mutta näitä ei kuitenkaan omassa suvussa.

Olisinko malttanut lyhentääkään lakanoita jos niihin olisi ollut läheisempi suhde. Pitsit ovat vähän kärsineet, mutta ei haittaa.

Lakanoita oli neljä, joten niistä tuli vain puoleen ikkunoista. Ajattelin jos saisin lisäksi tehtyä keräilyversioita tilkkuilijan tyyliin. Samassa "paketissa" olin saanut/ostanut myös pienempiä tekstiilejä, puuvillaa ja pellavaa. Nimikointikin sopi hämmästyttävästi. Se saattoi osin vaikuttaa näiden ostamiseen. Yläosat sain aiemmista leikatuista paloista ja alareunat kokosin ruokaliinasta, pellavapyyhkeestä ja tyynynpäällisestä pitseineen. Näin tuli kaksi verhoa. Iso osa lakanoiden päästä oli kulunut ripustuslenkeiksikin. Rakennelma näytti aika oudolta mutta ihme kyllä, paikallaan ei enää niin pahalta kuin pelkäsin.
Pellavapyyhkeet oli kovin ohueksi kuluneita joten laitoin ne kaksin- ja moninkerroin. Kaikki saumat ompelin katesaumana.
Yhteen ikkunaan löytyi hyvät puuvillalakanat, niissä upeat äitini virkkaamat pitsit. Luulin että pitsin nimi on Mustalaisen hääyö, mutta guuglettamalla selvisi että ei ollut. Nämä verhot ovat valkoisemmat kuin toiset ja jos nyt haluaa kaikkiin ikkunoihin yhtä valkoiset, se onnistuu kyllä, koska äitini kaapista löytyi varsinainen kapiokirstu: tusina käyttämättömiä pitsilakanoita, aina kaksi samanlaisella pitsillä. Niitäpä ei taida malttaakaan ihan heti lyhennellä. Ikkunat on kolmella seinällä niin että ei suuresti haittaa vaikka verhot eivät ole just samanlaisia.

Nyt on kuitenkin lähes-pitsiverhot neljässä ikkunassa. Kesää odotellen...

...sillä nyt ei meinaa grillikään kuumentua. Mutta kuusissa on kyllä valtavat uudet kasvut ja ylitsepursuavan heleä vihreys.


Mukavia kesäpäiviä!


16 kesäkuuta 2015

Pikakassi ja raitamatto

Aikomus on ollut että kaapissa olis monenlaista valmiina kun tarve tulee, mutta kuinkas sitten käykään... Jotain puuttuu. Onneksi näiden kassien ompelu ei kestä kauan, tällaisena riisuttuna versiona ilman taskuja. Ohjelinkit oli aiemmassa postauksessa.


 Muffinssikuvioisesta kankaasta sain vielä toisenkin kassin.

Tuima vartiointi, mutta ei auttanut, kassi lähti jo muualle.
Nyt oli taas parille pienelle viemiselle kääre. Eihän tuo olis haitannut vaikka olis saanut tehdyksi useammankin...

Tämä ei ole tietenkään oikeaa raitamattoa eikä se ole omasta puutarhastakaan...
...vaan se on koeviljelyä Turun kaupungissa. Siinä haetaan kasveja jotka kestävät kovissa olosuhteissa liikenteen keskellä. Bonuksena toivotaan vielä kiva ulkonäkö, värien vaihtelu kukkimisajan mukaan.
Turvallista matkaa!

Kesäistä ja Hauskaa Juhannusjuhlaa!

02 kesäkuuta 2015

Hyvää matkaa

Uusimmat Kaffe-kankaat on vielä mietinnässä, miten niitä malttaa leikellä. Niiden kanssa on menossa hypistely ja silittely -vaihe. Tässä valmistuneessa työssä on toisenlaista kaffetta. Pienen peiton mausteina on kahvia, kakkuja, kirjoja ja kukkia. Innostuin kokeilemaan mallia Tilkunviilaajan vihjeestä ja minullahan on ruskeita kankaita, lievästi sanoen aika paljon, joten niillä mentiin.
Leikkasin kaikki palat 2 x 3.5 tuumaa, koska pienet näppärät viivaimeni ovat tuumamitoissa, ja niitä palasia sitten surruuttelin yhteen ohjeen mukaan. Sama kangas palvelee joskus tummana ja joskus vaaleana, eikä rytmikään ole ihan rikkomaton, huomasin kun olin jo ommellut kaikki kiinni. Nyt sanon tietysti, että kaikki oli harkittua.
Minusta näyttää että värin valumisessa on vaikutteita Tilkkutie -blogista. Kiitos vain!


Olen myös miettinyt portaita kuvauspaikkana muiden blogien tapaan - toimii! Työ on tässä vielä kesken ja peite "paketissa".

Tämä kevyt peite on vain 107 x 134 cm ja se on minun matkapeittoni, kun istun kartanlukijan paikalla. Taustakangaskin toivottaa Bon Voyage. (Tässäkin tikkaaminen näkyy olevan vielä vähän vaiheessa.) Niveliä särkee ja ääreisverenkierto on sen verran huono, että helposti palelee kesälläkin varpaita, kun ilmastointi on päällä.  Vällyjen alla istuttiin joskus ennenkin. Jos kartanlukua ei tarvita ja maisemat on tuttuja, jos aika käy pitkäksi ja sormia kihelmöi, tikkauksia voi pistellä lisää siinä istuessa. Tarvikkeethan on tietysti aina mukana.

Välissä on puuvillavanu ja tikkaustyyliksi otin epäsäännöllisen ruudukon. Tällä kertaa nousin ojasta, eihän matkapeitossa voi ojaa pitkin mennä. Kantha-tyylistä haaveilin, mutta se jäi nyt vielä toteuttamatta.

Bon Voyage! 
Mukavia kesäreissuja, monia hienoja tilkkunäyttelyitä matkan varrelle!

Ps. Olen päivittänyt vanhojen töiden listauksiani. Nyt sivulla Tilkkuja vuosien varrelta on kuvia siitä minun ensimmäisestä tilkkupeitostani.


01 kesäkuuta 2015

Lupaus kesästä

Eläkeläisen onnea kun saa kauniina päivänä kuunnella lintujen laulua, kuljeskella kameran kanssa ja liputtaa uusilla kangaspalasilla.






Aurinkoista kesän alkua!