05 joulukuuta 2018

Kevät


Jos oli edellinen peitto Marraskuu, niin tämä on Kevät.
Kyllä voin keväästä haaveilla vaikka vasta joulu on tulossa.



Kun se toinen peitto oli niin musta, niin piti vastapainoksi ottaa esille vaaleampia värejä.
Tähän käytin loppuun harmaan pienipalloisen kankaan.
Siitä syntyi 112x162-kokoinen peitto.
Välissä on puuvillavanu ja taustakankaana pehmeä ohut lakanakangas.


Malli, tai siis tekotapa, on sama kuin edellisessä 
ja tässä neljän suorakaiteen ryhmät erottuvatkin paremmin.
Ja nyt ovat suorakaiteet pystyssä.
Pinterestissäkin olen törmännyt tämän tapaiseen,
mutta niin että ruudut olivat kaikenvärisiä - hyvältä näytti.
Väliruutuna oli tummempi harmaa, jos muistan oikein.


tereellistä kaitaletta. Suosittelen! 
Kävi melkein yhtä näppärästi kuin rouvalta videolla, uskokaa vain.
Ensimmäisen kerran laitoin nyt reunakaitaleen suorasta kankaasta, en vinosta,
ja ensimmäisen kerran kiinnitin kaitaleen kokonaan koneella.
Hyvin onnistui - oliko aloittelijan tuuria, se selviää ensi kerralla.


Vaaleanpunaisin kukkasin toivotan

Hyvää Itsenäisyyspäivää
ja
jännittävää joulun odotusta!


PS. Minäkin voitin/arvasin jo kerran joulukalenterissa oikein!
Katsokaapa onnistaako teitä tänään.







22 marraskuuta 2018

Marraskuu


Monella muullakin kuulostaa olevan sama harrastus kuin minulla:
varaston siivoaminen. Tässä tapauksessa tarkemmin: kangasvaraston.


Viime vuonna Tampereen kädentaitomessuilla ostamani 
ympyräkuvioinen kangas meni tähän peittoon. 
Nimekseenkin sai Marraskuu.
Takana on vanhaa tuttua printtikuosia
 ja strategiset mitat ovat 130x195.
Helppo malli tuli vastaan s.o.t.a.k handmade -blogista 
- hän oli poiminut sen FITF- sivuilta.


Niinpä saatoin taas tänä vuonna ostaa uusia kankaita.


Keskityin batiikkeihin, mm. monta pientä mallipalaa.
Ja kolme printtikuviollista.
Tämä voi vaikuttaa oudolta kun piti käyttää niitä varastossa olevia,
mutta on käytetty - monta peittoa on työn alla.
Outoa, mutta varasto ei kyllä näytä pienenevän.


Messuilla tuntui tänä vuonna olevan runsaasti neulelankoja tarjolla.
Valmiista vaatteista ehdottomia suosikkejani ovat
Sirkka Könösen suunnittelemat neuleet.
Ei voi olla kauniimpaa!


Minun "kirjoneuleeni" rajoittuu valmiisiin värjäyksiin.
On tosi hauska neuloa ja katsoa millaista kuviosta tulee.


Osa sukista on jo löytänyt onnellisen omistajan.
(Päättelemättä kun testattiin ensin pituus.)



Kuukausi vielä jaksetaan kynttilän valossa, niin jo alkaa päivä pitenemään!

Hauskaa pikkujoulu-
ja adventtiaikaa!


24 lokakuuta 2018

Japanilaista kirjontaa


Koko syksyn olemme kansalaisopiston kurssilla opetelleet kirjomaan japanilaisittain.
Aloitimme luovasti Boro-tyyliin. Se on aivan superhauskaa. 
Varmasti jatketaan harjotuksia!


Pussin toisella puolella on huonekalusamettia intialaisella kantha-tyylillä kirjottuna.

Sashiko, one stitch, kogin,
kaikki osataan!
No hyvä on, ehkä alkeet.


Tässä suloisena yhteiskuvana meidän kuuden innokkaan neulankäyttäjän töitä.
Sieltä voi löytää koruja, neulatyynyjä, pieniä ja isompia pussukoita, liinoja,
kansioita, neulakirjaa, taulua ja niitä pintoja, joiden lopullinen paikka on vielä arvoitus.




Kankaan pintaan tulee aivan uusi struktuuri kirjonnalla.

"Lokin" alkuperä on kevään kurssipäivältä, josta kerroin viime kerralla.
Taiteilijalla oli mielessä Lokki -runo joka hänellä oli ollut pohdittavana.


Pienet syrjähypyt sallittiin: ranskalaiset solmut veivät, ompelija ei voinut estää.



Monet kirjontakuviot muistuttavat kovasti meidän karjalaisia kirjontoja.



Kansionpäällisessä on mukana pieni 7 cm perulaisaiheinen kangassuikale, 
aarteena säilytetty ja nyt löysi paikkansa. 
Takakannen naisen poncho ei ole ko. kangasta!


 Vanhat pellavaliinat saavat uuden elämän.





One stitch keskeneräisenä...


...ja mitä siitä tuli.





Lopuksi opettajan ihan oikea Japanista ostettu työpaketti.
Ja kuvio onnistui hienosti, selkein japaninkielisin ohjein.
No, olihan siinä ohjepaperissa myös piirros.


 Arvatkaapas millaisia joulukortteja posti saa kuljetettavakseen...

Joko saa sytytellä valoja syksyn pimeyteen?

Pitäkää huoli että teidät nähdään!



24 syyskuuta 2018

Boro kohtaa muovin


Finn Quilt ry:n Tilkkulehdessä 3/2018 on juttua siitä
kuinka keväällä harjoittelimme japanilaista kirjontaa, 
oikein kolmen killan voimin.
Minun boro-työni innoittajana oli punarinta (ts. kaikilla oli joku lintu).

 

Tämä boro on niin sopivaa puuhaa: mikään ei voi olla väärin!
Ei sekään että tikkauksia ei tullut tämän enempää.


Tilkku päätyi tietysti pussukkaan.
Ja koska minulla ei aiemmin ollut sellaista pussia, missä olisi läpinäkyvä seinä,
niin tähän sen tekemistä testasin.
Pussi on kyllä suora, kuvauskulma näyttää vinoksi.


Ei just kaikkein asiallisin yhdistelmä, boro ja muovi, mutta mikäänhän ei voi olla väärin. 
Paitsi että tämä kristallimuovi on just kaikkien muovipahisten pahis. 
Mutta voi, niin kätevä pussi!
Tällä kertaa sisällä näkyy sashiko-harjottelua syksyn kansalaisopistokurssilta.


Televisiota katsellessa tarvitaan käsinommeltavaa, 
vaihteluksi puikkojen kilisyttelylle.


Tykästyin vihreään B-puoleen enemmän. 
Joskus muinoin kävi levyjenkin kanssa niin että B-puolesta tuli suositumpi. 
Nuoriso ei tiedä edes mistä puhutaan.


Sisällä on pieni tasku.


Nettiä selatessa tuli vastaan Tilkkutäkki-lautapeli.
Meillä harrastetaan mökillä mm. lautapelien pelaamista,
joten heti tilasin.
Jo vuosia sitten tätä esiteltiin saksalaisessa blogissa.
Nyt se oli rantautunut Suomeenkin.

Mukavia peli-iltoja teillekin,
 pimeneviä syysiltoja piristämään
ja tilkkuilun lomassa!



22 elokuuta 2018

Käsityöpussi


Kun Kim Werker Virkatut lahjat -kirjassaan mainosti Pyörrepussia jossa
"yhdistyy hauska tilkkutyöidea rengasraitoihin", niin otin haasteen vastaan.


Paksut puuvillalangat olen saanut etuperintönä äidiltä ja tässä oli hyvä käyttökohde.


 "Tilkkutyöidea" oli tämä hyrrä.
Tästä yhdistetään suorat sivut ja vinoista jatketaan renkaana.


Jo tekovaiheessa pussi oli oikein kätevä!


Kirjan mukaan näitä tehdään lahjaksi. Tein lahjaksi itselleni = heti käyttöön.


Puuvillalangoista tuli myös erilaisia tiskirättejä, saman kirjan ohjein.
Kenelle annetaan lahjaksi tiskirättejä? Taidan pitää nämäkin itse.


Villalanganpätkiäkin olen innokkaasti pistellyt hyötykäyttöön.
Harmittavan vähän kuluu yhteen patalappuun.

Sitten seuraa satunnaisia kuvia tämän kesän retkiltä:


Sauvon vanhassa meijerissä oli taas "Sauvon kädet" -myyntinäyttely.
Tosi upea miljöö ja ihania osaavia käsiä!
Ostimme räsymaton.


 Rantolan Puodin hampparit ovat kuuluisaa lähiruokaa.
Pihvissä naapurista Salmensuun hereford-karjan lihaa.


 Karunan graniittikirkko on jykevä ulkoa ja...


 ... ja kaunis sisältä.


Holvikaarien kattomaalaukset ovat kevyet ja herkät.


Joka puolella kylissä ja kaupungeissa ovat puutarhurit saaneet laittaa kauniita istutuksia.
Nämä kukat ovat Kokkolasta - salkoruusu on onnistunut upeasti!


Jos kuvasin oppikouluaikaista koulurakennustani,
niin tulipa tilaisuus kuvata myös se ensimmäinen,
jossa olen opintieni aloittanut.
Kauniiseen kuntoon oli laitettu.


Ja muutama jokikuva "juuriltani".


Ehkä mietit missä nyt ollaan?
En viitsi arvuutella.
Ollaan Oulaisissa Pyhäjoen rannalla.


Sitten pitää tietysti mennä jokiristeilylle myös Aurajoelle.


Vesi on niin matalalla että suihkulähteen jalusta paljastuu kokonaan.


Aurajoen suulta kaupunkiin päin.


Satamaterminaalit peittävät Turun linnan silhuetin melkein kokonaan.


Ruissalossa täytyy asua onnellisia ihmisiä, niin luksusta ovat puitteet!


Retken päätteeksi sushi-lounaalle!


Mukavaa elokuun loppua!