23 maaliskuuta 2017

Eläimiä täälläkin

Elizabeth Hartmanin Fancy Forest -veitikoita löytyy meiltäkin. 
Tarkasti katsoen huomaa että näillä tyypeillä on juuret vahvasti Suomessa.


Olikos tuttua palojen leikkuuta ja yhdistämistä kun koko viime vuoden olin sitä tehnyt! 
Paitsi että nämä ovat ISOJA verrattuna edellisiin. 
Pupun palasissa sai sentään leikata kaksi yhden tuuman neliötä 
ettei tullut kovin pahoja vierotusoireita. 
Värikokeiluja pitää jatkaa vielä.


Kirjanmerkkejä tuli lisää - nyt jo vähän iloisempia ja lapsillekin omia.


Talvisaikaan kokeilin erinomaisen yksinkertaista rannelämmitinmallia, 
jonka näin saksalaisessa blogissa. Paitsi että en tehnyt peilikuvia (- laiskuus iski).
Nyt niitä ei toivottavasti enää tarvita mutta joskus ovat paikallaan.


Kevät on jo hyvällä mallilla, mutta tässä Alastaron hiihtoretkikuvassa näkyy niin mainiosti se 
kun ranskalaisten mielestä Suomessa puutkin ovat suoria kuin suomalaiset itse. 
Ranskassa ei näe näin suoria puita eivätkä ranskalaiset koskaan käy suoraan asiaan, esim. kaupassa tai kahvilassa.

Kevättyöt ovat alkaneet - omenapuut on leikattu ja ensimmäiset krookuksetkin ovat jo kukkineet.
Aurinkoa päiviinne!



24 helmikuuta 2017

Pieniä ompeluksia

Taas tarvittiin uutta pussia. 


Oikeastaan se meni niin että halusin muistella miten vinovetoketjuinen pussi syntyi 
ja sille oli oikein tarvekin olemassa. 


Ajattelin kokeilla miten malli sopii pyöröpuikkojen säilytykseen. Hyvin sopii.


Välissä on tavallista polyester-vanua ja sitten muutama tikkaus - koneella suoraa viivaa!
Strategiset mitat ovat 17 x 26 cm ja vetoketju on 25 cm.


Vuosi on vaihtunut surullisissa merkeissä,
kun läheinen enoni ja kummisetäni sai syksyllä sairaskohtauksen
ja joutui vuodepotilaaksi.
Tammikuussa tuli toinen kohtaus, josta hän ei sitten enää toipunut.
Valtatie 8 on ajettu 600 km suuntaansa muutamaan otteeseen. 
Alkoi käydä abc:t tutuiksi.


Eno oli innokas lukija ja hänen kunniakseen ja muistoksi tein muistotilaisuuteen kirjanmerkkejä.
Surutyötä sekin. Sukulaiset ja ystävät ymmärsivät ajatuksen.
Kaikki laput lähti vieraiden mukaan ja poissaolleet ovat arasti kyselleet,
voisivatko hekin vielä saada muiston. Tottakai!

Tulipas viimein lunta meillekin niin että pääsee hiihtämään.
Alastarossa on hiihtoreitit komeassa kunnossa.
Suksitaan metsään! Siellä mieli lepää.




01 helmikuuta 2017

Uusi pussi

Kylläpäs oli mukavaa tehdä vaihteeksi uusi pussi!


Käsinommeltava malli ihastutti Tilkkutie- ja Pomada -blogeissa, joten eikun tuumasta toimeen.
Tilkkutie-blogista sain koon mallinneisiin, kaikki sivut ovat 1 tuuman pituisia.
Minulla tämä ei ole erityisesti tablettipussi, koska käytän mielelläni aiempaa aurinkoista.
Strategiset mitat ovat 25 x 20 x 5 cm, pieni muotoilu pohjassa.
Välissä on ohut huopa ryhtiä antamaan ja sisäpuolella yksi pieni tasku.
Molemmin puolin on samoja kankaita, satunnaisessa järjestyksessä.


Yhtään ette varmaan hämmästy että tikkasin käsin.


Tästä se lähtee, pussukkavuosi.

Mukavaa helmikuuta!


18 tammikuuta 2017

Päällinen valmis

Kamera katossa sain mahtumaan linssiin koko työn, 230x230 cm, 365 erilaista blokkia.


Tikkaaminen saattaa kestää myös vuoden...

Reipasta tammikuuta, ystävät!


04 tammikuuta 2017

Paluu arkeen


Arki alkoi Haasteen viimeisten blokkien kanssa.

Ja se jatkuu vielä niiden yhdistämisellä - ja mitäs siihen viimeistelyyn sitten kuuluukaan...
Todennäköisesti teen peitteen valmiiksi asti, mutta se tärkein tavoite on saavutettu:
kaikki blokit on tehty.
20 T -blokista on vielä tekeillä uusi versio.
Jos siitä tulee sopiva, korvaan sillä jonkun vähemmän mieluisen.
Blokkeja saatiin muutama bonusblokki joten on varaa vähän sovitella.
Mm. syntymäpäivänään jokainen sai tehdä kakku-blokin, ohje on sekä 3 että 6 tuumaiselle.


Ohjeen "valkoinen pohjakangas" oli minulla aluksi punaroiskeista valkoista. Se loppui joskus kesällä.
Yllättäen varastostani löytyi iso pala luonnonvalkoista, jossa oli roosanvärisiä palloja. Jatkoin sillä.
Joulukuussa sekin näytti huolestuttavasti loppumisen merkkejä. 
Mutta ihme tapahtui: kävin EK:ssa aivan muilla asioilla ja siellä oli laarissa sitä valkoista jolla aloitin! 
Niinpä sain sitä myös viimeisimpiin blokkeihin. 
Ihan varmasti sitä ei ole ollut aikaisemmilla käynneillä! Sen verran hyvin laari tulee tsekattua.

Mitä olen oppinut? Tarkkuutta, toivottavasti. 
Kahden kolmion neliöt, hanhet, peittävät kulmat, viistot kulmat...
Aika mainio tapa saada 8 kahden-kolmion-neliötä.
Neliöiden oikeat puolet vastakkain, ompeleet ristiin ja leikataan kuten oikeanpuoleinen malli osoittaa.

Loppuiko punaiset kankaat? Voi, ei!
Mutta kyllä niitä tuli paljon silputtua!

Saksalaisesta blogista huomasin hyödyllisen vihjeen. Yläsyöttäjän öljyäminen. 
Kylläpäs loppui se kitinä!

Juhlia vielä muistellen - pääsin aika lähelle joulupukkia. Oltiin oltu kilttejä.

Sain hienon pussukan sukkapuikoille! Ullakon valmistama.

Ja kaikkia kauniita joulutervehdyksiä! Tässä kuvaan pääsi ne ihanat itsetehdyt!

Omasta pussukkatehtaasta ei tullut kuin tämä yksi jouluinen penaali. 
Tuli muuten täsmälleen suklaalevyn kokoinen!

Uusin testaus on ollut sukkien neulominen varpaista ylöspäin, molemmat yhtä aikaa.
Tästä ei tule suosikkimenetelmääni, luulen. Mutta annetaan sille mahdollisuus.

Ohjeet löytyy tästä kirjasta. Ei suinkaan omasta päästä!

Hiljaista kimallusta saunapolulta uuden vuoden yönä.


Hyvää alkanutta Uutta Vuotta! 
Iloitaan käsillätekemisestä!