15 heinäkuuta 2018

Puhelinpussi


Hellevaatteissa on harvoin taskuja. 
Puhelinta pitäisi kuitenkin kuljettaa mukana, pihalla ja metsässä.


Kavensin vähän Tilkkupäivien retrokankaista kaulapussia. 
Samalla irtosi sivusaumoista muovitasku ja sen alareuna oli helppo purkaa pois.
Sitten vain uusi vinonauha kolmelle sivulle.


Pitkään nauhaan kiinnitin saamamme turvalukon,
 etten jää kiinni mihinkään oksanhaaraan.
Jospa nyt kulkisi puhelin mukana, omaksikin turvaksi.


Samaa mallia hyödyntäen ompelin pussin myös nuorelle ystävälleni.
Tässä on kaksi vetoketjullista taskua.



Hihnoja tein useamman kun en ollut varma tarvittavasta pituudesta.
Yksi hihnoista on säädettävä ja se oli kyllä paras.


Kuulin että toiveena oli Barbien pussilakana ja 
ihan sattumalta huomasinkin kangaskaupassa siihen sopivan kankaan. 
Yksiväristä löytyi omasta varastosta, patjalakanaksi. 
Bonuksena minulle, huulipunakankaassa oli hieno hulpiokuvio!

Nyt saadaan taas nauttia kesäpäivistä!
Ei palele näillä keleillä.
Sadekaan ei haittaa kun välillä on hellettä.

Aurinkoa päiviinne!




26 kesäkuuta 2018

Lisää kankaita


Oli lomamatkan aika. Ihan sama milloin se on, 
niin aina se tuntuu osuvan parhaaseen mansikka-aikaan.


Matkamuistot ostetaan kankaina.
Kuviot kertovat missä on oltu.


Joskus voi tulla mukaan sormustinkin.

Aiemmalta Provencen matkalta ostetuista kankaista on ommeltu mm. tabletteja ja 
Skotlannin kilttikangaspaloista on tullut vasta muutama neulatyyny, 
mutta ihan pakko oli taas hamuta palasia. 
Matkakaveritkin intoutuivat suunnittelemaan miten niitä voi käyttää.
Ihmisillä on yleensä heti mielessä peiton teko. 
Mies yritti protestoida että meillä on jo tarpeeksi peittoja.
Mutta katsotaan - aika näyttää, mistä kuviot löytyy.

Sitten tässä seuraa uuvuttava kuvasarja
Tunnelmia itäiseltä Ranskanmaalta, Le Rhone-joen tuntumasta.
Halutessasi voit siirtyä suoraan loppuun, tärkeään tiedotteeseen.

Laventelit olivat juuri puhkeamassa kukkaan.


Viviers'in pieni kaupunki -
 ketään ei näy missään kun Ranska pelaa juuri jalkapallo-ottelua MM-kisoissa

 Keidas kattojen keskellä

 Kaikilla on polkupyörät

 Avingonissa on jo vähän enemmän lilaa.

 Roomalaiset osasivat rakentaa siltoja, ja ilman laastia.
Akvedukti Pont du Gard on 2000 vuotta vanha.
Huimapäisimmät voivat kuulemma kulkea ylhäälläkin.

 Pieni hattukauppa sivukadulla

 Laventelikaupan ehdotonta rekvisiittaa

 Uusi kesämekko olisi kyllä aika kiva...

Plataanien siimeksessä Uzès'in kaupungissa


 Lisää parvekkeita ja terasseja...



Saattaisi olla kaskas...

 Päästätkö ohi?



 Ardèche- joen uomaa ja rotkoa

Kattotiilten asettelusta voi saada vaikka tilkkumallin,
 Hotel Dieu Beuanen kaupungissa

Tehdään niitä pussukoita Ranskassakin.

Mâcon'in vanhin talo, puinen La Maison de Bois, rakennettu 1490-1510. 
Koristeena apinoita ja miehiä.
Sisältä rakennettu ihan nykypäivän ravintolaksi.

Sateenvarjoja ei tarvittu, ne voi nostaa ylös.



Lapset ovat luokkaretkellä Lyon'in areenalla.



Lopuksi vielä tärkeä tiedoite tilkkujen ystäville, uusille ja vanhoille:


Tilkkuyhdistyksen valtakunnallinen tilkkutyönäyttely pidetään 

14.7.–3.8.2018 Vaasa-opistolla, 

osoitteessa Raastuvankatu 31, Vaasa. 

Avajaiset pidetään perjantaina 13.7.2018 klo 14.00 

Vaasa-opiston juhlasalissa.

Näyttely on avoinna ma–la klo 12–18, su suljettu.

Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Järjestäjät: Tilkkuyhdistys Finn Quilt ry ja Vaasan Tilkkupatteristo -kilta


Mukavaa kesää!


27 toukokuuta 2018

QUiP Day


Otimme killassa varaslähdön tilkkuilun puistopäivään, tai siis julkiseen tilkkuilupäivään
Quilting in Public Day, worldwide
QUiP Day - 17. kesäkuuta
(Joskus luulin että QUIP tarkoittaa quilting in the park - olis mun mielestä voinut ollakin.)


Oli niin sopiva tilaisuus, kun lauantaina kylän väki oli liikkeellä 
Piikkiö Päivän markkinatunnelmissa.


Meillä oli oikein kaksi aktiviteettipaikkaa, ulkona kirppis ja sisällä pieni näyttely
Kaarinan kuvataideyhdistyksen mukana.


Olimme siis varautuneet huonoonkin säähän 
ja töitä oli helppo esitellä sisätiloissa.
Vieraita kävi tasaiseen tahtiin, kunhan malttoivat poiketa markkinahumusta.

Työt olivat suurelta osin niitä mitä oli jo tilkkupäivilläkin,
tähtipeitoista sininen on Marketta Reinin ja punainen minun.


Kauniisti kukkiva sängynpeite on Marketta Reinin.



Japanilaista kirjailua ála Marketta.


Väline-esittelyä ja käsinompelua - kiinnostusta riitti ja oli kiva tavata ihmisiä.
Joku kertoi nähneensä töitämme talvella kirjastossakin - niinhän me toivottiinkin!


Edellisenä päivänä tein ison patalapun.


Eipäs, vaan se on istuinalusta.
Sisällä on harmaa routamaton palanen.
Enhän voinut mennä sellaisen kanssa julkiselle paikalle,
vaan piti olla asianmukainen rekvisiitta, nimimerkillä näin-meillä.


Olenko saanut uusia kankaita - tottakai! 
Kuinkas sattuikaan askeleet kaupunkireissulla kangaslaarien suuntaan.


Onko jotain työn alla - on on, aina on! Mutta hitaasti tulee valmista... 
Tässä pönöttävät Hannu ja Kerttu, osana satua.


Päärynäpuussa oli tänä keväänä kukkia aivan valtavasti.
Viime vuonna keräsi voimia, ei kukkinut ollenkaan.
Nyt pitää poistaa raa'alla kädellä päärynän alkuja ettei puu tukehdu satoonsa.


Omenapuun vaaleanpunaiset nuput ovat niin somia!


Hevoskastanjan lyhdyt jaksavat aina ihastuttaa.


Mutta alkukesän ehdoton suosikkini on Kuolanpioni.
Sen kuihduttua tuleekin jo isommat pioninkukat -
niitä odotellessa!

Aurinkoa päiviinne!
Onnittelut tutkintonsa suorittaneille!



05 huhtikuuta 2018

Postikortteja


Tilkkuyhdistys Finn Quilt ry:n valtakunnallisilla tilkkupäivillä Raisiossa 
oli esillä myös eurooppalaisten tilkkuystäviemme lähettämiä postikortteja, 
16 korttia 35x25cm 17 maasta.
Nämä kortit kiertävät European Quilt Association'n jäsenmaiden näyttelyissä.
Terveiset-kilpailun tiedot on Tilkkulehdessä 4/2015
ja Terveiset Suomesta -työt lehdessä 3/2016 Birminghamissä kuvattuna.
Oli tosi hauska nähdä miten tilkkuilijat kuvasivat omaa maataan.
Eipä juuri tarvitse lippua katsoa kun tietää mistä maasta terveiset tulee.

 Suomalaisten vieressä näkyy jo Brittein saariltakin tulleita.

Suomen työt vasemmalta oikealle, ylärivistä alkaen:
Jaana Pirttilä, Divercity is our Wealth - Anja Niinikoski, Summer Holiday -
Maija Uusitalo, Spring in Metsämaa - Marketta Lahtinen, Here is Finland, Greetings! -
seuraava rivi: Lenni Lanu, Message in the Bottle - Mari Ohenoja-Miettinen, Moomin Dance -
Silja Laamanen, The Woods - Pirjo Kekäläinen, Lakeside Sauna -
seuraava rivi: Anneli Virta, Finnish Shoe Fashion - Iris Marttinen, Winter Sky -
Marketta Reini, Arts and Crafts with Greetings from Philatelist -
Päivi Höglund, Greetings from Moominland -
alin rivi: Raija Ekblom, Welcome to Santa Claus Land - Helena Viitanen, Coffee Time -
Anja Ilkko, Midsummer - Petra Jorasmaa, Handmade.


Tässä nämä kaksi maata yhdessä.
Ihan ei kuvien tarkkuus riitä että pystyisi lukemaan tekijöiden nimiä. Harmi.




 Saksalaiset pyrkivät jo samaan kuvaan tanskalaisten kanssa.
Ja yksi karkulainen Belgiasta.













Onhan näitä postikortteja näkynyt varmasti ennenkin,
mutta koska niitä oli niin hauska katsella näyttelyssä, 
halusin esitellä niitä myös kuvina.

Postikorttiterveiset ilahduttaa aina, niin nämäkin!


Tarja Burlinson toi tervehdyksen killaltaan Skotlannista.
Sateenkaaren värit sykähdyttävät iloisesti.

--------------------------------------

Vielä ihan eri juttua:
Turussa Ars Novassa on esillä 8. Turku Biennaali, vielä pari päivää.
Siellä on hieno katsaus nykypäivän taiteeseen, 
16 Suomessa työskentelevää taiteilijaa, 
näyttelyn työt ovat ensi kertaa esillä.

Hanna Vihriälän teos Temppeli, 2017. Karamellit, neulat, 113 x 150 x 4 cm. 

Työhön on pilkottu karamelleja (esim kokis-pulloja) muutaman millin paloiksi
 ja kiinnitetty metallinuppineuloilla.
Jossain voi poikkeuksellisesti olla isompi lakritsin siivu, sellainen reiällinen.
Aivan käsittämätön työ!


On myös ne työt joissa on hiekotushiekkaa siimaan liimattuna!
Ne pitää nähdä jos tulevat teille päin!


Tekemisen iloa teillekin!