Talven mittaan

Sain toimeksi inventoida villalankavarastoani. Kylläpäs niitä olikin, isompia ja pienempiä keriä. Osa itse ostettuja, mutta paljon myös äidin perintöä. Kaikki arvokkaita eikä missään nimessä hukattavaksi.

Vauvalangoista tuli junasukkia jo viime vuonna, mutta vielä niitä löytyi kuudeksi raidalliseksi pariksi.

Kokeilin parit isommatkin raitasukat, mutta se linja ei tuntunut kiinnostavalta. Raitoihin kului niin vähän lankaa.

Jospa virkkaan vaihteeksi isoäidin neliöitä. Näissä lanka on sitä nk. fingering-paksuutta. Mikä, harhaanjohtavaa kyllä, ei suinkaan ole sormen vahvuista, vaan semmoista 3 nron puikoilla kudottavaa.

Neliöitä on valmiina nyt jotain 200. Tarkoitus on tehdä isoäidille (lue "itselle") monivärinen jakku, isoäiti kun olen. Qvidi-Minan jakussa on lähes 500 kpl 5 cm neliötä, mutta minun neliöt on kerroksen isompia, kun ajattelin että mustat on helpompi yhdistää ja musta lanka on paremmin samanväristä merkistä toiseen. Voi olla että takin malli muotoutuu huonommin näillä isommilla, mutta kotikäyttöön riittää. Katsotaan miten muijan käy.

Paksummista langoista, 4 nron puikoilla kudottavista, tein huivia Minna Canthin tapaan. Tämän ohjeen kertoi Paula-rouva hauskassa blogissaan. Siellä on myös tarina siitä miten huivi liittyy Minna Canthiin. Paula on saanut ohjeen Tulihan tehtyä -blogin Terhiltä. Kudoin laiskuuttani pelkkää oikeaa ja vaihdoin väriä aina kun kerä loppui tai tuli solmu vastaan. Yläreuna oli lopulta sylinmittainen kun langat loppuivat.

Nalle-langoista pitää kutoa sukkia, mutta on vielä muitakin sukiksi sopimattomia laatuja, esim Pirkanmaan kotityön ihanuuksia.  Voi minua hamsteria! 

Jotain muutakin olen kutonut. Nukenvaatteet on uusi aluevaltaus.

Joulun aikaan ostin aivan mahdottoman ihanan ohjekirjan. Sitä tykkää selata pieni 3v neitikin.

Kuvassa ei näy langan kimallus. Blingbling on tärkeää!

Mekon alta pilkistää muutamat legginsitkin.

Tunnustan että kaapeista löytyi myös jokunen keskeneräinen puseron- ja villatakintekelekin, mohair-langasta ym erikoisuuksia. Ei mitään muistikuvaa kuinka kauan ovat olleet näin pitkällä, melkein valmiina. Jospa teen ne loppuun, on kivempi viedä valmiit vaatteet keräykseen.

Ettei tilkut ihan unohtuisi, sain koottua muutaman nuppupeiton sairaalaan vietäväksi.

Tuli hempeää ja vähän rajumpaa väritystä.

Takakankaan flanellia oli kaapissa 7 peittoon. 

Pussukkamalleista kokeilin tätä pystymallia. 

Helposti tuli, metrivetoketjua vain kaarevaan reunaan. Mutta mitä käyttöä?

Tarviiko teippiharja säilytyspaikan? 

Vetoketju olis voinut olla leveämpi, niin olis kankaan reuna mahtunut helpommin piiloon.

Irma Tilkuista totta -blogissa esitteli niin houkuttelevasti Katrin Tilkkukaupan Pinjataa, että ostin ohjeen. Ihan ekaksi halusin harmaan liinan, 50x90 cm. Onnistuin saamaan mitäänsanomatonta mössöä Pariisi-aiheisista kankaistani.

Jos harmaus alkaa ahdistamaan niin siitä selviää käden käänteessä, toinen puoli on reippaampi. Kangaskaupoilla en tällä kertaa käynyt, Lumimarja on miniän vanhaa verhoa ja vinonauhankin keräsin varaston pätkistä. 

Niin se sitten talvenselkä taas taittui ja kevät tuli maaliskuussa muutamassa päivässä.

Kesäterveiset meille tuotiin Balilta, Sivettikissakahvia, salakipalmun hedelmä ("käärmeenmuna") ja suklaata. Tuo kahvi se vasta erikoisista pavuista on jauhettu, sivettikissan läpi kulkeneista. Pitäisi olla maailman parasta, mutta varmasti ainakin kalleinta!  

Salon Veturitallissa on esillä Hannu Hautalan ottamia valokuvia, kaikki aivan huikean hienoja ja tämä yksi hauskimmista, pöllön poikanen on piilossa.

Seuraavaksi on edessä polven tekonivelleikkaus ja keskityn kuntoutukseen. Tavataan joskus kesällä. 

Hyvää Pääsiäistä! 

Aurinkoa ja lämpimiä sateita päiviinne!

Koukussa ruutuihin

Se alkoi sudokusta. Tai ehkä jo siitä ruiskukasta ja tuuman ruuduista. Mutta siis Tilkkulehdessä oli vinkki sudoku-asettelusta ja tartuimme killassa toimeen. 

Yksi teki peiton yhdistämällä reunuksilla 2 ryhmää, toinen pienemmistä neliöistä tyynynpäällisen ja tyyny tuli lopulta minunkin pinnoista. Aika iso, 50x50cm. Ja ah, niin ruskea että joitain ihan hirvittää.

Pinta näytti sopivankokoiselta nuppupeitoksi, joten leikkasin neliöitä myös lastenkankaista. 

En sitten kuitenkaan asetellut ruutuja sudokuksi vaan vähän selvempään järjestykseen.

Värikkäitä koirankuvia oli valmiina vähän isompina neliöinä ja niille tuli kavereiksi muita värikkäitä.

Fb:ssa näin kerran aika hauskan resurssipalapeiton. 

Piti arvioida ja laskea, millaisilla mitoilla se mahtaisi rakentua. 

Nämä neliöt ovat 2 tuumaa ja välikaitale 1,5.

Blokin koko on 14 tuumaa saumanvaroineen, tässä siis 4 blokkia. 

Joskus teen näitä lisää, todennäköisesti ja monenvärisiä.

Ensin kokeilin 2,5 tuuman ruuduilla ja laskin vähän väärin. Ei tullut neliöblokkia. 

Olin laskenut homman kuudelle ruuturiville, joten tähän kokeiluun tuli 1 ylimääräinen rivi. 

Tein nuppupeitoksi tämänkin, eikä se ole ihan neliö vieläkään.

Isoista 5 tuuman ruuduista tuli taas yksi kassi...

...ja tosi pienistä paloista mosaiikkipintaa.

Sekin näyttäisi sopivan tyynyksi. Tarvitaan vain toinenkin puoli.

Nuppupeitot ja junasukat vein TYKS:n vauvaosastolle ennen joulua.

Joku jouluinenkin ruutu, pikaisesti FinnQuilt'n adventtikalenteriohjeella 14.12.2025 ja...

... toinen kassin mallinen lahjakääreeksi. 

Ohjeita tähän löytyi runsaasti Youtubesta. 

Pehmeitä kiviä tein myös lisää. 

Näistä tuli pieni tyyny, 30x30 cm.

Terveiset Kaarinasta!

Hyvää Uutta Tilkkuvuotta!

Mysteerityö

Jopas lankesin minäkin mysteerityöhön, Kate Colleran QAL 25. 
Yksi suuri syy oli että tässä sai valita minkä kokoista työtä lähtee tekemään. 

Valitsin pienimmän, kaitaliinan. Kankaita tarvittiin viisi ja värien valintaankin annettiin vinkkejä. Keräsin nämä omasta varastosta. 

Ohjeet tuli syksyllä aina lauantaisin. Ekaksi tehtiin 12 + 12 kolmen kolmion neliötä, kooltaan 2 1/2 tuumaa. Kuvassa ovat vielä trimmaamatta.

Seuraavaksi tehtiin kahden kolmion neliöitä. 

Nämä yhdistettiin ekaksi tehtyihin + vaaleaan pohjakangasneliöön.

Kolmannessa ohjeessa edelliset 4,5 tuuman blokit yhdistettiin neljän ryhmäksi uusien neliöiden kanssa. Helppo juttu kunhan leikkaa tarpeeksi neliöitä. Tässä vaiheessa on valmiina 3 blokkia kooltaan 10,5 tuumaa. 

Sitten alkoi seuraavan blokin rakentaminen. Ensin yhdellä viikolla pieniä neljän neliön yhdistelmiä, jotka seuraavalla kerralla yhdistettiin isompiin neliöihin. Näitä blokkeja tehtiin kaksi. Ei ollut vaikeaa.

Seuraavaksi blokit peräkkäin, vaaleat reunukset paikalleen, täyte, taustakangas ja tikkaamaan. Vielä reunakaitale ja liina on valmis, mitat 32x135 cm.

Ihanan kevyt ponnistus, ei rasittanut ollenkaan!

Valmistui juuri ennen joulua ja sopii kyllä pöydälle syksyn väreineen

 kun ikkunan takana näkyy samat värit.

Rauhallista juhla-aikaa!

Myyjäisiin

Killassa ajattelimme koota varastoa jos saisimme aikaiseksi osallistua myyjäisiin Kaarinassa. Meillä ei ole ollut oikein mitään ulospäinnäkyvää toimintaa sitten killan oman näyttelyn lokakuussa 2023 ja yhteisesti järjestettyjen Tilkkupäivien keväällä 2024.

Pehmustettuja sydämiä olen tehnyt kerran kauan sitten ja kun nyt löytyi valmiiksi leikattuja pahveja, näpertelin tämän kokoelman.

Samat käännettynä.

Tämän voi laittaa esim joululahjan pakettikortiksi. 

Lapun saa sujautettua vaikka tuonne "taskuun".

Palvelee kyllä joulutervehdyksenäkin.

Youtube-ohjeiden mukaan kokeilin taas erilaisia pussukoita. 

Marikankainen punainen oli mielenkiintoinen, 3 lokeroa ja vain remmikiinnitys.

Ruudullisen kankaat on perintötilkkuja, jotain värimalleja samasta laadusta.

Patalapun päällinen on tehty joskus 2009 ja vihreä Marimekon Rötti-kuosikin on nuoruusvuosiltani.

Pinkit kankaat on sentään suht uusia, viime vuoden messuilta!

Farkkupaloista kokeilin näitä malleja. 

Pussukasta tuli mielestäni oikein söötti, mutta kääntäminen vaati tosi hyviä sormivoimia!

Ylärivi on tablettipusseja ja alarivi patalappuja.

Patalappujen pinnat löytyi laatikosta valmiina, arvatenkin tehty jo 2011.

Taustapuolet

Tänä vuonna ei sitten järjestettykään myyjäistapahtumaa Kaarina-talolla, 

joten katsotaan minne nämäkin tavarat päätyvät. 

Vielä yksi pussi hulpioista. Tästä tuli niin mieleinen että en laita myyntiin.

Turussa on Taiteen talossa pommerilaisten tilkkutöitä esillä. Huonosti viitoitettu matala ikkunaton kellaritila remontin keskellä. Miltä kuulostaa? Aikalailla häpesin, vaikka en ole tiennyt järjestelyistä mitään.

Työt oli kivoja, mielellään niitä katseli, kun oli ensin löytänyt paikalle. Ketään muita ei näkynyt eikä valitettavasti vieraskirjaakaan.

Tästä ei voi kuin parantaa.

Viinilehti pärjää hyvin vielä joulukuussa.

Joku siellä on käynyt maistelemassakin melkein joka lehdestä.

Tunnelmallista joulukuuta!

Käykäähän joulumyyjäisissä ❤️