Käsinompelua

Tiukka pari viikkoa television ääressä on ohi tältä erää. Levottomat sormet eivät voineet olla toimettomina, jotain pientä piti olla näpertämistä. Pienimmistä jämäpaloista on laatikoissa 6-kulmioita ja piti sitten katsoa mitä niistä voisi rakentaa. Vähän tässä ollaan olympiahengessä salmiakkikuvion kanssa mutta paremminkin vois olla (töölöntilkkupaja). Jämät nyt vain ovat tällaisia. Kokonaan tai osittain on kiinni 540 palaa. En tiedä mihin näitä käytetään. Joskus tulee sitten sekin idea. Nämä ovat nyt laatikossa vähän isompana palana kuin ennen. Eikä tässä vielä kaikki odottamassa olevat 6-kulmiot - seuraavia kisoja tulee...

Tervetuloa lukijoiksi Tiinatei, Soile ja Eija! Kiitos kiinnostuksestanne!

Pussi ja kassi

Mikä tästä tulee:

No tiesitte varmaan että esim korttikukkaro:

Mutta entäs tämä

No sehän on olkalaukku

Korttikukkaroita teimme kiltatapaamisessa. Mallin saimme jo vuoden alussa toisen killan tilkkuilijalta. Iso pussi on kokeiluni jämätilkkupinnan tekemiseksi ja koneella tikkaamiseksi. Olkalaukussa olen myös kokeillut konetikkausta. Olkalaukun kaava oli killanvetäjän antama haaste laukun rakentamiseksi. Avainpussi on tehty hulpioreunoista ja kännykkäpussi chenillekokeilu, molemmat vähän aiemmin ommeltuja. Pääsivät tähän pussiasetelmaan kavereiksi.

Pusseja on kiva tehdä välipaloina ettei maalaismysteeri pääse uuvuttamaan. Kansalaisopistossa on kaitaletekniikkakurssi ja sen tuloksista voi raportoida joskus myöhemmin.

Nyt on kyllä hienoa kun ohjelma pelittää mainiosti. Meillä päivitettiin konetta ja sen jälkeen minulla oli suuria vaikeuksia bloggerin kanssa. Asia selvisi kun IT-apu ehti paikalle (oma poika). Päivityksessä hävis Chrome-selain ja se oli siinä. Nyt pitäis kuvien klikkailu onnistua lukijoiltakin. Toivottavasti.

Pieni peitto

Lähinaapuriin on syntynyt tyttö. Onhan siitä jo jonkun aikaa kun isänsä oli meillä leikkimässä lähes joka päivä. Naapurit nuorenee, vanhukset muuttaa muualle. Sainpas nyt tehdä pienen peiton. Ihan vaaleanpunaista en näköjään osannut tehdä kun olen niin tottunut poikalapsiin.

Harmillista että olen jatkuvasti unohtanut kiittää lukijoita ja toivottaa tervetulleiksi uusia: nyt ainakin Eija, Piper, Arja ja Maire - kiitos kaikille lukijoille kiinnostuksestanne!

Lattiasta verhoon

Maalaismysteerin tähtien aplikointi on hidasta... Pakkanen paukkuu ja ajatus kulkee kesään.

Palaan vielä Kaffe Fasset'in tilkkukirjaan koska se on ollut minulle niin iso juttu. Venetsiassa kävi juuri kuten hän kuvasi kirjassaan: Pyhän Markuksen katedraalissa aivan pökerryin innosta kun näin ne lattiat! Kukaan ei ollut kertonut lattioista! Aivan täynnä tilkkukuvioita ja koottu kivistä. Paljonkos se vaatii taitoa ommella kankaita yhteen, mutta latoa kivistä tasaista lattiapintaa! Ja ilmeisesti miehen työtä; tuskin on päästetty naista katolista kirkkoa rakentamaan. Taisi jäädä kupolien kauneus minulta näkemättä. Ja valokuvauskielto! No, viime kesänä oli tilaisuus päästä sinne uudelleen ja nyt tiesin olla varuillani. Tunnustan että otin salaa kännykällä kuvia, mutta tungos oli niin suuri että hämärissä kuvissa voi enimmäkseen vertailla turistien jalkinemuotia. Parhaimmat kuvat ovat ne jotka on ovensuussa olevan kaupan lattiasta.

Ekalla tilkkukurssillani ohjaaja antoi meille mallikangaspaloja, farkkukankaita pääosin, ja vapaat kädet tehdä mitä mieleen juolahtaa. Venetsia ja tilkkukirja mielessä syntyi verhot nuoren miehen huoneeseen. Taisi opettajakin vähän hämmästyä kun sanoin että niistä suht paksuista kankaista tulee verho. Tänä päivänä tuo huone on minulla ompeluhuoneena ja saan itse fiilistellä matkamuistoja.

Toinen paikka missä olen törmännyt "tilkkulattiaan" on Paavien palatsi Avignonissa. Palatsin sisätilat ovat jokseenkin tuhoutuneet mutta paavin makuuhuoneessa on jäljellä entisiä pintoja. Aivan erinomainen lattia! Ja siitä oli jopa postikortti. Pisteet ranskalaisille.

Tikkiliivi

Killan vetäjä järjesti tilaisuuden kolmeen ihanan ahkeraan päivään heti vuoden alkajaisiksi. Kukin teki mitä itse parhaaksi näki: UFO, EVO tai jopa aivan uutta (UnFinished Objects, Ei Vielä Ommeltu). Malleja vaihdeltiin, eväitä syötiin ja jutusteltiin tietysti.
Minulla on ollut noin viisi vuotta kaapissa tikattuna vuodat liiviä varten ja nyt oli tartuttava siihen työhön. Ammattitaitoisten kiltaystävien tuella sain vuodat leikattua liiviksi ja työstettyä niin että kun vielä hankin vinonauhan reunoihin, sain koko liivin valmiiksi. Voi onnen päivää! Vuosi tuntuu alkaneen hyvin.

Ajatus on peräisin Kaffe Fassett'in kirjasta Tilkkutöitä, mallista Katkotut kaitaleet. Se oli ensimmäinen tilkkukirjani 2006 ja yhä katselen kuvia yhtä ihaillen. Ne saavat minut aina hyvälle mielelle. Kaffe olis varmaan kauhuissaan tästä mustanharmaasta väristä mutta vaatteeksi se on minulle sopiva. Ehkäpä jossain tilkkutapahtumassa tunnistatte blogin kirjoittajan. Saa tulla juttelemaan.