24 helmikuuta 2017

Pieniä ompeluksia

Taas tarvittiin uutta pussia. 


Oikeastaan se meni niin että halusin muistella miten vinovetoketjuinen pussi syntyi 
ja sille oli oikein tarvekin olemassa. 


Ajattelin kokeilla miten malli sopii pyöröpuikkojen säilytykseen. Hyvin sopii.


Välissä on tavallista polyester-vanua ja sitten muutama tikkaus - koneella suoraa viivaa!
Strategiset mitat ovat 17 x 26 cm ja vetoketju on 25 cm.


Vuosi on vaihtunut surullisissa merkeissä,
kun läheinen enoni ja kummisetäni sai syksyllä sairaskohtauksen
ja joutui vuodepotilaaksi.
Tammikuussa tuli toinen kohtaus, josta hän ei sitten enää toipunut.
Valtatie 8 on ajettu 600 km suuntaansa muutamaan otteeseen. 
Alkoi käydä abc:t tutuiksi.


Eno oli innokas lukija ja hänen kunniakseen ja muistoksi tein muistotilaisuuteen kirjanmerkkejä.
Surutyötä sekin. Sukulaiset ja ystävät ymmärsivät ajatuksen.
Kaikki laput lähti vieraiden mukaan ja poissaolleet ovat arasti kyselleet,
voisivatko hekin vielä saada muiston. Tottakai!

Tulipas viimein lunta meillekin niin että pääsee hiihtämään.
Alastarossa on hiihtoreitit komeassa kunnossa.
Suksitaan metsään! Siellä mieli lepää.




20 kommenttia:

  1. Uusi kiva pussukkamalli:) Herättää kiinnostuksen kokeiluun;)

    Mutta tuo kirjanmerkkiajatus on todella hieno!!! Kaunis muisto lukijasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös vain houkuttelekin kokeilemaan :)
      Olin kyllä iloinen että toisetkin hyväksyivät ajatukseni muistosta. Välillä meinas epäilys hiipiä mieleen.

      Poista
  2. Kirjanmerkki muistoksi on aivan upea juttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin tekemässä muutamaa merkkiä - jotain pientä - ja sitten sen keksin, miksi en tekis toisillekin. Ihanaa että hyväksyivät.

      Poista
  3. Tuollainen vinoketjujuttu oli minulle aivan uusi tuttavuus. Mielenkiintoinen. Olet löytänyt kauniin tavan tehdä surutyötä. Voimia jaksaa eteen päin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkään tehdä tuota mallia, se tulee näppärästi.
      Alitajuisesti sitä varmaan hakee itselleen sopivaa kanavaa surutyölle. Kiitos, hyvät muistot voittaa surun ennen pitkää, niin uskon.

      Poista
  4. Ensimmäiseksi osanottoni suruusi. Kauniit muistot oli keksinyt ja jaksanut tehdä. Vinovetskaripussukkaa kerran jo yritin tehdä, mutta en ollut tekeleeseen tyytyväinen. Pitäisiköhän taas kokeilla, jos onnistuisi paremmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle. Saisinkohan tehdyksi ohjeen pussukalle - ensin pitää kysyä lupa suunnittelijalta.

      Poista
  5. Osanotto suruun. Olet keksinyt mukavan tavan surutyölle ja samalla saanut tehtyä kauniit muistot muille.
    Vino vetoketjupussukka on uusi minulle. En ole ennen nähnyt tällaistaa. Kiva idea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ystävät tiesivät hyvin enoni lukuharrastuksen ja ymmärsivät ajatukseni.
      Pussukalle on yllättävän monta käyttöä vaikka se ei ole aivan umpisuljettu.

      Poista
  6. Osanottoni. Hieno ele kirjanmerkit ja varmasti niistä jää muisto rakkaasta sukulaisesta.
    Vinovetkaripussukkaan en ole tehnyt, kiva! Heti alkoi syyhyttämmään, pitäisikö kokeilla:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tämä askartelu oli niin sopivaa minulle - kankaiden hypistelyä.
      Mietin, osaisinko tehdä ohjeen pussukkaan...

      Poista
  7. Lämmin osanottoni. Sinulla on taito tehdä kaunista.

    VastaaPoista
  8. Osanottoni. Ihanat muistolahjat, jotka säilyy. Niinhän se on, käsityöt on terapeuttista, voi ommella iloon ja suruun.
    Erikoinen mutta kiva tuo vinovetskarinen pussukka, ihan uusi juttu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, taas huomaa miten tärkeä harrastus tämä on.
      Pussukasta on kyllä yllättävän moneksi.

      Poista
  9. Osanottoni. Hieno idea tuo kirjanmerkki-muistolahja. Enosi säilyy muistoissa pitkään. Minulla on varmassa tallessa äitini tädin muistotilaisuudessa pöytäkoristeena ollut paperienkeli, joita vieraat saivat ottaa mukaansa. Muistotilaisuus oli lähellä joulua, ja aina jouluksi tuo enkeli laitetaan meilläkin esille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, hyvän vastaanoton pieni tilkkutyöni sai. Enon lukuharrastus oli niin tuttu kaikille. Jos olisinkin tiennyt että muuallakin on ollut muistolahjoja, olisin ollut luottavaisempi vastaanottoon, mutta onneksi rohkenin tehdä.

      Poista
  10. Upeita kirjanmerkkejä, kaunis ajatus!

    Tuo vinovetoketju pussukka herättää kiinnostusta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, minulle siitä ainakin oli lohtua kun sain näpertelemistä.
      Todellakin, saisinkohan toimeksi oikein ohjeen...

      Poista

Kommenttisi ilahduttaa aina! Kiitos!