22 joulukuuta 2017

Joulunajan hämyssä


  Ilma-akrobatiaa 6.12. Turun linnan puistossa.

 Turun linnan seiniin valaistuja suomalaismaisemia.
Siniset valot liittyivät Suomi 100 Luminous -valotaideteokseen.



Hämärän ajan hommia:
Yritin kokeilla tabletin tekoa narun päälle kierrettävän nauhan kanssa. 
Ei tullut tablettia, tällä kertaa. 
a) aloitin kiertämään väärään suuntaan, 
niin eipä aikaakaan kun työ ei enää mahtunut ompelukoneen syliin ja alkoi väkisinkin kaartua ja 
b) aloituksen suora osuus olisi saanut olla paljon pitempi, jos olisi halunnut soikeaa muotoa. 
No kun kerran kaartui, ajattelin nostaa reunaa kunnolla, mutta ei onnistunut sekään. 
Tuli tällainen laakea vati. On sillekin jotain käyttöä.
Työhön upposi yksi sinisävyinen kukkakangas, yksiväristen nauhojen sekaan.
Narua on 15 metriä. Halkaisija 31 cm ja korkeus 6 cm.




Toivotamme kaikille rauhaisaa ja onnellista joulunaikaa!
Kiitos myötäelämisestänne täällä blogissa!

(Nämä tontut on tehnyt Kati Pistemaa Limingasta.)
(Lumi on valitettavasti tällä hetkellä muisto vain!)



04 joulukuuta 2017

Joulunodotusta


Joulukankaat esiin ja liinantekoon! 
Kiltaystävä oli tehnyt kansalaisopistossa pienen liinan 
ja minun piti suurin piirtein heti kokeilla mallia.


Tästä voi tehdä vaikka minkä kokoisia pintoja. 
Minun tuli 53x91 cm.
Sinisen ja punaisen suikaleen leikkasin 5 tuumaa leveää 
ja keskellä olevan vihreän 2.5 tuumaa.
Ommellusta raitapalasta leikataan sitten 10 kpl kolmioita 30/60°.
Joka toiseen tulee punainen kanta ja toiseen sitten sininen.
Kolmiot asetellaan mieleiseen järjestykseen.
Tässä tapauksessa syntyy vihreä kysymysmerkki tai S väärinpäin.
Huolellisella mittauksella saisi varmasti kolmion kärjet hienosti kohdakkain,
 mutta niin ei käynyt tällä kertaa. 
Leikkasin yhdistettyjen palojen sivuja suoraksi ettei lopputulos pussittaisi. 
Niinpä menetin oikeaoppisen keskikohdan, mutta mieluummin niin kuin pussitus.


Muutamassa kohdassa poikkesin totutuista tavoistani.
Yleensä aina harsin kerrokset yhteen, 
mutta nyt ajattelin kokeilla tilkkuilijan käyriä hakaneuloja 
kun olin niitä hankkinut Tallinnan reissulla. 
Siivousvimmassa olin ne jo melkein hukannutkin.


Väliin tuli ohuen huovan tapaista kangasta, sopivan ryhdikästä.
Takana on vähän säkkikankaan näköistä pellavaa.
Kultalankatikkauksetkin tein koneella (= toinen poikkeus).
Opistossa olivat ommelleet liinan pussiksi, kääntäneet ja tikanneet,
jolloin liina oli nopeammin valmis kuin minulla kun laitoin reunaan vinonauhan.


Kolmas poikkeus oli tietty se, että nämä kankaat eivät ole Marimekkoa.
Mutta maljat löytyy!
(Kuvaushetkellä näkyvä lumipeite oli yhden päivän ilo.)


Ostin kissanhiekkaa. Sitä silikageeliä.
Ei, ei meille tule kissaa, mutta otin mallia Tanssiva tikki -blogista
ja ompelin kosteutta kerääviä hiekkasäkkejä autoon. Siis useampaan.


Yhteen käytin vanhan patalappuaihion ja yksi on vähän fiinimpi, hopean hohtoinen.
Pöydällä ajelehti marimekko-palasia, yhdistin niitä lasagne-nauhaksi.
Nauhaa tuli yli 4 metriä ja siitä peräti kaksi tilkkuilijan kuivaussäkkiä.
Saa sitä sitten kyydittävät ihmetellä autossa.



Onneksi olkoon 100-vuotias Suomi!
Onnea suomalaisuus
ja suomalaiset!



17 marraskuuta 2017

Kankaita ostamassa


Ekan kerran olin nyt Tampereen käsityömessuilla, oikeammin Suomen Kädentaidot-messuilla.
Hienoa että pääsin. Itse messut olivat kyllä maineensa veroiset, täpötäynnä upeaa käsityöenergiaa. 
Messukeskukseen ajaminen oli ensikertalaiselle kauhistus, mutta selvittiin.
Ihan vain muutama kuva siitä upeasta 4 hallin kattauksesta.

 Finn Quilt'in loossin ihania laukkuja.
Huonomuistisen kauppakassi (9) puhutteli minua.


 Lankaherkkuja oli jos minkälaisia, nämä Wetterhofilla.
 Kukkapatalappusatoa
 Kakkuherkkujakaan ei oltu unohdettu.

Omat herkkuni ovat siinä.
Monen pöydän ääreen sainkin itseni tungettua!

Lauantai ja sunnuntai ovat vielä messupäiviä.
Menkää,ystävät hyvät, ammentamaan tekemisen riemua!




17 lokakuuta 2017

Puutarhurin parhaat



Saalis ei ole kummoinen mutta Marimekon kankaan nimi on Puutarhurin parhaat.


Halusin kokeilla 2-vetoketjullista mallia 
jonka olin hankkinut s.o.t.a.k handmade -blogin kautta.
Oikein näppärä ommeltava. Monet sen ovat jo tehneetkin. Vielä ehtii.


Pienen sivulokeron vuori on keltainen ja itse pussin vihreä.


Pussin ulkomitat on 21 x 13 cm, pohja 5 cm.
Lenkin lisäsin ns. omasta päästä.


Vihdoinkin olen päässyt vierailemaan Marja Matiisen'in luona. 
Se on ollut pitkäaikainen haave.
Tallinnan laivaan lastattiin iso joukko innokkaita tilkkuilijoita ja 
haave toteutui.
Jos joku ei vielä ole käynyt,
kannattaa ottaa yhteyttä sähköpostitse ja suunnitella retki.
Mielenkiintoista hänelle joka tykkää tilkkujen maailmasta!


Tallinnan tärkeiden paikkojen joukossa on myös Kumu.
Aika monta tuntia meni kun kiersimme koko talon.


Nukenpäitä pihalla...


...ja ihmispäitä sisällä.


Rakentaminen Tallinnassa tuntui olevan vilkasta.
Usein sataman lähellä olevista varastoista oli säilytetty seinät "kulisseina"
 ja sisus rakennettu tämän päivän käyttöön.


Ehkä tämä odottaa käsittelyä.


Vanhassa kaupungissa riittää kauniiksi laitettuja katuja.


Sukkien neulominen onnistuu melkein missä vaan, testasin tämänkin.


Niinpä niitä onkin tikuteltu aika monet viime kuukausien aikana.
Usein Treppenviertel-mallilla, mutta kokeilinpa pari kertaa ruttuvarttakin.
Kuvassa keskimmäiset 3 on keväällä Tallinnasta ostetuista langoista.
Sini-roosa sävyisestä tuli niin kaunista että ostin sitä lisää tällä reissulla.


Ja lisäksi punaista ja kirjavaa sinipunaista. 
Ai niin, ja yhdestä punaisesta ehti jo valmistua Treppenviertelit.


Kahvilan akvaariokalat olivat kauniisti esillä.
Terveiset Tallinnasta!

Jaksamista syksyyn!
Pieni reissukin piristää.





15 syyskuuta 2017

Siilit #4 ja 5, kaverit #6


Kerran kesällä pensaan suojasta taapersi kaksi siiliä.


Nämä eläinblokkityynyt #4 ja 5 ovat taas ihan erivärisiä kuin aiemmat.
Muuten mennään samalla kaavalla:
Elizabeth Hartman-eläinmalli, kankaat Marimekkoa ja koko n. 45x45 cm.


Omasta ja äidin varastosta löytyy tosi monen ikäisiä kuoseja.


Vielä vähän sinisen sävyyn, tyyny #6:


Sen piti olla heinikko, mutta kuvassa näyttää kuin kettu olisi saanut parran.


 Tämäkin kuvio on jostain 60-70 -luvulta, hyvin palvellut pöytäliinana,
nyt pääsi tyynyn toiselle puolelle.


Kesän viimeinen perhonen,
hortensiakin on jo menettänyt hehkunsa.


Tässä kiitoksessa välittyy se miksi teen näitä ompeluksia.


Nyt odotetaan jännityksellä, millaista talvea valtava pihlajanmarjasato ennustaa!
Toivotaan kuitenkin pitkää ja kaunista syksyä!


PS. Lisäsin sivun kuvapostia Kanadasta.
Yritin tiivistää - huonosti onnistui, sorry!






02 elokuuta 2017

Punosblokki ja mastot


Punosteemassa pysyen,
peiton malli löytyi amerikkalaisilta Northcott-sivuilta, ilmainen pdf.
Pääsin käyttämään äsken Tallinnasta ostamiani eläinkankaita.
Tämä tuli pienelle pojalle naapuriin.




Tikkasin suoraa, suoraa, kankaan reunaan asti ja ruudukoksi.
Välissä puuvillavanu, huippukevyt peitto, koko 78x110 cm.


Kangaspalat ovat 4.5x6.5 tuumaa ja vaalea kaitale 1.5 tuumaa leveää.
Kankaanleveydeltä leikattuun nauhaan sai ommeltua 6 palaa.
Koko työssä on 35 blokkia ja reunakaitaleet.


Tämä blokki on todella helppo ja mukava käyttää.
Elävä kuvio syntyy kuin itsestään ja saumanvarat saa soviteltua siististi,
ei tule paksuja kohtaamisia ja kääntyvät helposti.
Luulenpa että käytän toistekin.
Koko Northcott-sivut näyttävät mielenkiintoisilta.



Muutamia mastokuvia menneeltä Tall Ships Race -Turun vierailulta.



Bongaa ylhäältä ihmiset.


Purjeet kuntoon, huomenna lähdetään.




Jokiperspektiivistä saa vähän kuvaa itse laivoista.
Tämä on lainattu Turun kaupungin sivuilta.
Siellä on valtavasti ihania kuvia tapahtumasta.


Purjeiden paraati Airistolla, kiitos ja näkemiin!

Mukavaa loppukesää!