29 lokakuuta 2014

Talokassi

Miten mukavaa se onkaan innostua jostain toisen tilkkuilijan vihjeestä. Yksi kuva ja siitä se lähtee. Tässä menee kiitos Marittalle Tilkkulullaan. Samalla lailla kuin häntä, kuva kiehtoi myös minua. Ei minulla ko. kirjaa ole mutta kuvan perusteella lähdin rakennushommiin. Minun ruutuni ovat vähän isompia, valmiina 7.5 cm ja taloja vähemmän. Aikaa on vierähtänyt talojen rakentamisesta ja muita juttuja on ollut monia tässä välillä, mutta niin vain sain punnerrettua tämänkin valmiiksi. Eniten tässä hidasti kun se kassikurssi on vieläkin käymättä mutta en enää malttanut pitkittää valmistumista. Tuli mitä tuli. Siinä ne tönöt nyt sitten pönöttävät öisen tähtitaivaan alla. Kassi on kooltaan 42 cm korkea ja 37 cm leveä, soikea pohja leveimmillään 15 cm. Välissä tukevaa huopaa ja sisällä on yksi vetoketjutasku. Aika hankalaa oli purkaa mustaa ommelta. Kyllä piti ledilamppua asetella sopivaksi. Erityisesti pohjan kiinnittämisessä piti vähän korjata. Viimeiseksi vielä yläreunan kaitale tuli liian kapea, mutta en lähtenyt enää purkamaan vaan levensin kaitaletta toisella. Ylimääräinen sauma ei paljon näy: kauneusvirhe eikä haittaa omaa käyttöä.




Kesällä tein lapsenpeittoja ja se oli se värikäs versio joka lähti isomummun matkaan. Päävärien kohdalla on tikkauksena sydän ja välivärien kohdalla Hannun vaakuna. Vaakunasta tykkään erityisesti vaikka sen tikkaaminen vaatii aikamoista työn pyöritystä (käsin tikattuna).


Reipasta marraskuuta, tsemppiä pimeneviin päiviin!

16 lokakuuta 2014

Ruskeaa sokeria

Huomaan että Missouri Quilt company'n hupaisat videot saavat minut usein innostumaan. Mainos on täyttänyt tehtävänsä, tosin mitään rahaliikennettä ei ole kulkenut meidän välillä. Tämä Jelly Roll -kilpa-ajo oli niin hauska että sitä piti heti kokeilla, varsinkin kun sattui juuri olemaan käsillä uusi nauharulla batiikkeja nimeltään "Brown Sugar" (Hoffmann Bali Pop). Koska minulla oli myös palanen mustaa batiikkia, tein 2 -mallin mukaan.
 

Tietysti olin jo avannut rullan ja sekottanut nauhojen järjestyksen niin että ihan ohjeen mukaan tämä ei enää mennyt. En myöskään pystynyt kovin pitkälle järkeilemään mikä nauha tulee minkäkin viereen! Kun rulla oli ommeltu, totesin että ei riitä peitteeksi. Jatkeen laittaminen olikin sitten vähän hankalampaa.  Ei se että leikkasin itse samanlevyistä kaitaletta samansävyisistä batiikeista, vaan täytyi vähän mittailla että tulee sopivan levyinen palanen, kun hurisuttelee niitä pinnaksi. Mutta hauskaa oli ja nopeasti tuli tilkkupintaa! Mitään en kuullut jos joku puhui tai puhelin soi, niin oli tiukka kisa. Videon vauhtia en voittanut.
Muutama metri nauhaa, missä päät?
Aluepäivillä Naantalissa sain karkkipaketissa tilkkulehden. Sieltäpäs löytyikin oiva ohje minulle! Oli juuri meneillään reunakaitaleen ompeleminen tähän peittoon niin pääsin heti kokeilemaan. Kyllä tämä varmaan on tuttua kokeneille tilkkuilijoille mutta minulle uuden oppimista. Kirjaan tekemisen tähän jos juttu meinaa unohtua ja lehti häviää arkistoihin. (Jos minulle on tämä jo opetettu aiemmin, niin anteeksi että olen unohtanut...)

1. Kaitaleen alku- ja loppupäästä jätetään kiinnittämättä n. 10 cm.
2. Mitataan kaitaleen leveys avattuna. Alkupään reuna leikataan suoraksi (jos se ei jo ole sitä) ja loppupää asetetaan päälle. Mitataan kaitaleen leveyden verran päällekkäistä loppupäätä ja leikataan suoraksi.
3. Ommellaan vinonauhan tavoin päät yhteen.
4. Reunakaitale on valmis kiinnitettäväksi. Voilà!

Liitos onnistui niin hyvin että eipä juuri erota missä yhdistäminen tapahtui verrattuna tavalliseen jatkeeseen. Reunakaitaletta miettiessäni huomasin että olen tainnut ennenkin tehdä tämän värisiä töitä kun varastoista löytyi sopivia vinonauhan pätkiä aivan tarpeeksi! Ikean ohut puuvilla on minusta mukavan kevyt taustakangas.
Takaa, ruskea+ruskea on alun ja lopun liitos
Päältä
Peiton kooksi tuli lopulta 137x210 cm. "Ruskea sokeri" on nostalginen juttu opiskeluajoilta kun olin usein kesätöissä sokeritehtaalla.

Kiitos mukavista kommenteistanne edellisiin postauksiin!
Aurinko paistaa tänään niin ihanasti. Toivottavasti sitä riittää viikonlopuksi asti!

13 lokakuuta 2014

Jättiagaave ja sen kaverit


Ruissalossa Turun Yliopiston Kasvitieteellisessä puutarhassa on kukkinut Jättiagaave. Ehdittiinpäs katsomaan juuri ennenkuin se kuolee. Se nimittäin valmistautuu kukkimiseen kymmeniä vuosia ja kuolee sitten koko kasvi kun saa kukkimisensa valmiiksi. Onneksi fiksut kasvitieteilijät olivat ottaneet huomioon että emme kaikki osaa tunnistaa kyseistä kasvia ja olivat laittaneet kunnon kyltin. Muuten olisimme voineet erehtyä luulemaan jotain toista korkeaa latvassakukkivaa kyseiseksi ihmekukaksi - siis ihan helposti. Kukkavarsi kasvaa nopeasti sitten kun sen aika on koittanut. Alemmat kukinnot ovat jo lakastuneet, vain ihan latvassa 6 metrin korkeudessa on enää tuoreita. Ampiaisten avulla yritetään saada aikaan siemeniä uutta kasvia varten. En erottanut mitään sivuversoja mutta saattoihan niitä silti olla. Tämä puutarha haluaa kasvattaa kasvinsa siemenestä.


Toinen hyvä bongaus oli kukkiva jättilumme. Sen kukinto kestää vain 2 päivää. Se sentään kukkii useammin kuin jättiagaave eikä kuole kukittuaan. Lamppu antoi keltaista väriä, oikeasti kukka on hennon vaaleanpunainen toisena elinpäivänään.

Puutarhassa on hauska kuvata kaikenmaailman ihmeellisyyksiä. Onneksi on joku tuttu kukkakin että voi tuntea tietävänsä jotain. Aina kannattaa kuitenkin vilkaista nimilappua ettei levitä väärää tietoa.




Kohta ei tarvita eväitä retkelle, puutarhan sato on jo kypsymässä.
 
Aulasta saa ostaa taimia, kun haluaa aloittaa oman puutarhan kasvattamisen (taas keltainen valo).

Tänä syksynä on väriä riittänyt!

Mukavaa alkanutta viikkoa!

11 lokakuuta 2014

Aluetapaaminen Naantalissa

Naantalin kilta täyttää 20 v ja juhlaa vietettiin tilkkuystävien kanssa Finn Quilt ry:n Aluetapaamisella. Sympaattiset Naantalin Nuket tervehtivät tilkkuilijoita perinteiden mukaan.

Alkuperäiset nuket ovat taidokkaita pieniä neuletöitä. Tutkimalla on selvitetty tekotapaa ja osaamista pidetään yllä:

Aulan näyttelyssä oli silmiä hiveleviä töitä yltympäriinsä. "Ihanaiset" oli killan viime vuoden yhteinen aihe ja oli tosi mainio nähdä miten erilaisia töistä oli tullut. Aihe kiinnosti kovasti yleisöä.


Aulassa oli myös kiltalaisten töitä vuosien varrelta. Tämä väritys kiehtoo minua:

Piia Krausen iso kuumailmapallo -työ on upea:

Kilta on saanut kokoontua kaupungin ryhmäpäiväkodin tiloissa ja kiitokseksi tehnyt monia juttuja lasten ja tätien iloksi. Mm. hellyttävän pellen jonka kanssa voi harjoitella monia taitoja, nappien ja vetoketjujen käsittelystä kengännauhojen sitomiseen. Pellen röyhelökaulus on kadonnut leikin tiimellyksessä.

Meren elämää saa myös tunnustella. Otukset ovat kiinni tarralla, niiden paikkaa voi vaihdella mielensä mukaan ja vieressä on kassi josta löytyy uusia (harmi - ei näy kuvassa).

Esillä oli myös ns. kiertolaisia. After 8 -killan jäsenet olivat aloittaneet työn kukin itsekseen ja sitä sitten toiset vuorollaan jatkoivat. Hyvin jännittävää alullepanijalle, mitä palasi kierrolta takaisin. Tämä on Hanna Lystimäen aloittama ja loppuuntyöstämä suunnikkaan muotoinen peite:

Väki ahkeroi monessa työpajassa, mutta niistä en osaa kertoa, kun lusmuilin vain käytävillä.
Non-stop työpaja toimi kyllä hienosti, innokkaita riitti pöytien ääressä. Saimme kokeilla miten syntyy kontaktimuovin kanssa esim karkkipapereista pussukkapintaa. Ja kyllä kassin sai ommella ihan valmiiksi asti jos halusi.

Opettajan, Piia Krausen mallipussit:

Kilta vietti syntymäpäiviä ja me osallistujat saimme lahjan - menikö se oikein? Karkkikankaan sisällä oli tilkkulehti, puikkoja, neuloja, nappeja, virkkukoukku ja se oli solmittu hauskalla nauhalla. Kuvassa on mukana minun karkkipaperikokeiluni josta voisi tulla pieni kassi - nauhakin on jo saatuna hihnaksi, siis ompelua vailla.

Nälissään ei tarvinnut olla, moneen otteeseen pistettiin sapuskaa poskeen ja lopuksi vielä ihanaiset synttärikahvit sen seitsemine sortteineen. Ei tainnut jäädä murustakaan lautasille kun poistuimme saliin kuuntelemaan hauskoja suloserenadeja.

 Ja sitten ne ostokset - ihania punaisia ja hyvä nippu yksivärisiä!

Suuret kiitokset Naantalin Killalle hienosta päivästä! 
Onneksi olkoon ja tulkoon hyviä tikkejä jatkossakin!

01 lokakuuta 2014

9 palan sommittelua

Kiltaillassa saimme vinkin hyrrä-blokin jatkojalostukseen. Itse hyrräkin taitaa tulla tässä vielä helpommin kuin pikakolmioista. Katsokaapas videolta kuinka näppärästi syntyy tämä kuvio! Minun tekemääni katsomalla voisi ajatella tekevänsä hyrrän pikakolmioista, pikakolmioita kulmiin ja kahden kaitaleen nauhaa, kaikki erikseen, mutta ei tarvitse ei. Tästä syntyy isompikin peitto vauhdikkaasti.

Samalla voitte seurata myös rouvan silitysrautaa. Jos teillä on jo samanlainen, olen kyllä ihan vähän kateellinen! En ole tiennyt aikaisemmin uneksiakaan moisesta.

Lokakuu alkoi - voi miten se kuulostaa syksyltä ja kylmenevältä... Onneksi aurinko vielä lämmittää päivää.
No nyt mennään "läpi repaleisen lokakuun" (Heikki Salo, Miljoonasade: Marraskuu), kyllä se siitä!

Hyviä lokakuisia ompeluita kaikille!