01 elokuuta 2014

Mansikka-aikaan

Onneksi oli sopiva ajankohta tätä lapsenpeittoa työstäessä. Ei tarvinnut tuskitella mansikan puutteessa. Vieläkään en tehnyt tikkauksia koneella. Se vaatii niin paljon harjoittelua että minulla ei taida olla enää tikkausvuosia jäljellä niin paljon. Luulen että annan periksi, koska tykkään käsintikkaamisesta. Tässä tuli tällaista suoraviivaista Sashiko-tyyppistä. Tosin viivat eivät ole lainkaan suoria eikä tikin pituuskaan pysy tasaisena. En halunnut piirrosjälkiä joten tuli sitten oikein kunnolla käsityön jälkiä. Joskus taidan kokeilla lisää Sashikoa.



Huomasin tässä helteiden aikaan Tilkuista totta-blogia lukiessani että nytpä on tämä täti (miesten)muodissa mukana: minulla on hellehame. Kerran Barcelonan helteessä kaupunkikierrosbussiin tuli nuorehko nainen ilmavan kevyessä tilkkuhameessa ja ymmärsin heti että tuon minäkin tarvitsen. Muutama hellekesä sitten ompelin miesten paitakangasmallipalasia yhteen ja syntyi juuri se ilmavan kevyt hame josta olin haaveillut. Se toimii edelleen. Mallipalat olen saanut ensimmäiseltä tilkkuilun opettajaltani, artesaanilta johon ystävyyssiteet ovat säilyneet vuosia vaikka harvemmin enää tapaamme. (Nurmikolle on lentänyt jo kuiva lehti - johtuu varmaan helteestä ja kuivuudesta.)


Meidän pihan arvokkain perinnekasvi on sammalruusu. Olen saanut juurenpalasen entiseltä naapurilta, nyt jo edesmenneeltä rouvalta, joka oli tuonut sen aikoinaan kotoaan Lahden seudulta. Yksinkasvajaksi se ei ole erityisen sopiva pitkine honteloine varsineen mutta muiden joukossa niin soma. Joka kevät odotan/pelkään onko se selviytynyt talvesta ja tuleeko kukkia. Kirvat eivät ole suurena kiusana - mahtaako johtua nuorten versojen pihkamaisesta tuoksusta. Itse kukassa on viehkeä ruusun tuoksu.


Elokuu alkoi mutta kesää on vielä jäljellä!
Kesäistä viikonloppua teille kaikille!

13 kommenttia:

  1. Jatka vaan käsintikkausta, noissa ei ole hävettävää. Päinvastoin. Ja silloin voi työn ottaa mukaan muuallekin matkaan.

    Kevyttä vaatetusta on todella kaivannut näillä helteillä, ruusu on ihana.

    VastaaPoista
  2. Käsin minäkin tykkään tikata, silloin harvoin kun jotain tee http://mummonkammarissa.blogspot.fi/2013/01/kiikkustuolin-matto.html Tuollainen mekko oiskin tosi kiva, nyt vaan täytyy alkaa ryöstää miehiltä paitoja ;)

    VastaaPoista
  3. Käsin tikaten lopputulos on paljon pehmeämpi, mikä sopii todella hyvin lapsen peitteeseen. Kauniisti olet pistellyt nuo risteyskohdatkin :) Aluksi tikkasin innokkaasti käsin minäkin, se on niin terapeuttista ja rauhoittavaa, joskus koukuttavaakin...

    VastaaPoista
  4. Kaunis peitto, käsin tikkaus onnistunut hienosti!
    Hame on aivan ihana - ryöstän idean muitta mutkitta :)

    VastaaPoista
  5. Hienoa että otit vinkistä vaarin:) Aivan upea hame!!

    VastaaPoista
  6. Hienot tikkaukset ja peitto, turhaan olet vaatimaton:)
    Hamehan on kiva idea, tuo täytyy joskus toteuttaa!
    Kaunis ruusu ja mukavaa viikonloppu!

    VastaaPoista
  7. Upea tilkkupeitto, kaunis hame ja ruusun tuoksun voi melkein aistia kuvasta.

    VastaaPoista
  8. Herkullinen peitto! Tikkaukset on suorempia kuin minun viivottimella vetämä viiva. Käsintikkaus on minusta jotenkinarvokkaampaa. Hamonen on varmasti vilpoisempi kuin farkkuhame. Ruusu on kertakaikkisen ihana.

    VastaaPoista
  9. Ihana peitto ja hienot tikkaukset!

    VastaaPoista
  10. Mansikkainen lapsenpeitto on kaunis ja voit olla ylpeä käsintikkaamisistasi.
    Raikkaaan väriselle tilkkuiselle hellehameelle taitaa riittää käyttöä vielä jonkin aikaa.
    Sammalruusu näyttää viihtyvän ja kukoistavan pihallasi upeasti.

    VastaaPoista
  11. Oikein on nätti peitto tuo mansikka. En osaa tikata ollenkaan, ja ihailen niitä, jotka saa niin kauniita tikkauksia aikaan. Käsintehtynä varmasti hienoin.

    VastaaPoista
  12. Ihana mansikka-peitto, niiiiin mun värinen ja tilkkuverha pitäisi löytyä jokaisen tilkkuilijan vaatekaapista :))

    VastaaPoista
  13. Hellehametta on tänä kesänä tarvittukin. Osaiskohan tehdä?
    Peittto on hieno käsintikkauksineen, joka minulta ei taas onnistu!
    Pian nähdäänkin! :)

    VastaaPoista

Kommenttisi ilahduttaa aina! Kiitos!